Rakentamislaki etenee – kannattaisiko kuitenkin vetää hätäjarrusta?

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistukselle ladattiin vaalikauden alussa suuret odotukset niin poliittisten päättäjien, virkamiesten kuin sidosryhmienkin taholta. MRL:stä odotettiin yhtä tämän hallituskauden merkittävimmistä lainsäädännön kokonaisuudistuksista. Lakihanke on kuitenkin kulkenut kovassa myrskyssä ja nyt, kun hallitus on antanut esityksen eduskunnalle, on siitä vain ranka jäljellä.

MRL-uudistuksen lähtökohtana oli kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyn sujuvoittaminen. Kokonaisuudistuksen sijaan hallitus on nyt viemässä eteenpäin ainoastaan rakentamislakia sekä joukkoa liitelakeja, kuten lakia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ). Kritiikkiä on annettava sekä lainsäädännön valmistelusta että lain sisällöstä.

Julkisuudessa on rakentamislain osalta nostettu esiin lähinnä pihavajan tai -saunan rakentamisen helpottaminen. Tämä merkitykseltään vähäpätöinen muutos antaa kuitenkin virheellisen kuvan siitä, että lakiuudistus sujuvoittaisi rakentamista. Todellisuudessa on käymässä aivan päinvastoin.

Lain valmistelussa olisi tarvittu pokan sijasta Pokkaa

Keväällä 2022 MRL-uudistuksen valmistelussa tehtiin merkittävä linjamuutos, kun poliittiset puolueet eivät päässeet maankäytön osion sisällöstä yksimielisyyteen. Uudistus typistettiin pelkkään rakentamislakiin, josta hallitus on nyt antanut esityksen eduskunnalle. Alueidenkäyttöä koskeva laki jää tässä vaiheessa muuttamatta.

Tilanteen muututtua perustavanlaatuisesti laaja sidosryhmäjoukko vaati uutta lausuntokierrosta. Ympäristöministeriö ei sidosryhmien vaatimuksiin suostunut, vaan järjesti nimellisen, kymmenen päivää kestäneen kuulemiskierroksen pääsiäispyhien ympärillä. Vaivaiset kymmenen päivää aikaa perehtyä ja lausua laista, jossa on kuitenkin 200 pykälää ja noin 450 sivua. Huomionarvoista on, että myös lainsäädännön arviointineuvosto katsoi, että sidosryhmien vaatimukset olivat oikeutettuja ja uusi lausuntokierros olisi tullut järjestää.

Lain valmistelu on ollut luvattoman huonoa, ja lakia on ajettu kuin käärmettä pyssyyn. On aivan poikkeuksellista, että hankkeen valmisteluun nimetty työryhmä asiantuntijoineen ohitetaan täysin lakivalmistelun loppusuoralla. Lisäksi vaikutusarvioinnit ovat olleet puutteellisia ja sidosryhmien huomiot on sivuutettu. Lausunto- ja kuulemiskierros sekä asiantuntijatyöryhmä tuntuvat näennäisosallistamiselta, kun eri näkökulmia ei nähtävästi ole edes haluttu ottaa huomioon.

Ympäristöministeriöltä on vaadittu pokkaa viedä laajasti kritisoitua lakia eteenpäin, mutta itse olisin kaivannut Pokkaa. Lakikokonaisuus on niin merkityksellinen, että sille olisi pitänyt nimetä johtaja, jolla olisi syvällistä maankäyttö- ja rakennuslain ymmärrystä.  

Lautanen on, mutta pihvi puuttuu

Uusien lakien pohjalta on tulossa useita asetuksia, joissa tosiasiallisesti on säätelyn varsinainen sisältö – siis koko lain pihvi. Asetusten sisältö ei kuitenkaan ole vielä tiedossa tai sitä vasta valmistellaan ministeriössä. Näin siitä huolimatta, että laki asetuksineen on tulossa voimaan jo vuoden 2024 alussa ja silloin käynnistyviä rakennushankkeita on jo suunnittelupöydällä.

Esimerkiksi ”päästöjä vähentävät ja digitalisaatiota edistävät” määräykset ovat keskeneräisiä. Lakiesityksen mukaan rakentamisluvan yhteydessä tulee jatkossa laatia ilmastoselvitys, jossa kerrotaan hankkeesta aiheutuvat päästöt. Arviointimalli, raja-arvot ja muut ilmastoselvityksen kannalta olennaiset seikat asetetaan asetuksilla, mutta niistä ei ole vuoden 2021 lausuntokierroksen jälkeen kuulunut mitään. Lisäksi ne olivat silloin täysin todellisuudesta ja käytännöstä vieraantuneita.

Sama ongelma on RYTJ-lailla, jolla säädetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Sen pohjalta annetaan asetus, jossa määritetään, mitä tietoja rakentamisluvista tulee viedä uuteen julkiseen tietojärjestelmään. Laki oli lausunnoilla kesällä, mutta asetuksen sisältö ei ole edelleenkään tiedossa. Sen lisäksi RYTJ-laissa on ristiriitoja itse rakentamislain kanssa ja sen tavoitteet ovat epäselvät.

Rakentamislaissa on myös useita muita epäkohtia. Siinä esimerkiksi säädetään päävastuullisen toteuttajan (pääurakoitsijan) vastuusta, jolla on tarkoitus parantaa rakentamisen laatua. Pykälä ja perustelut ovat epäselviä, eikä niistä ilmene kenelle päävastuullinen toteuttaja vastaa, mikä on vastuun sisältö ja kauanko vastuu kestää.

On perusteltua kysyä, voiko ja kannattaako esitystä kaikkine ongelmineen viedä tänä syksynä eteenpäin. Tuleva lainsäädäntö on pitkäikäinen ja tulee vaikuttamaan vuosikymmeniä eteenpäin. Pallo on nyt eduskunnalla. Siellä on harkittava huolellisesti, päästääkö ongelmia ja ristiriitoja sisältävä lakiesitys eteenpäin vai kannattaisiko vetää hätäjarrusta ja valmistella tärkeä lakipaketti huolella sidosryhmien näkökulmia kuunnellen.

Anu Kärkkäinen
Elinkeinoasioiden johtaja
Rakennusteollisuus RT

1 thought on “Rakentamislaki etenee – kannattaisiko kuitenkin vetää hätäjarrusta?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s