Ehdotuksessa kaavoitus- ja rakentamislaiksi unohtuivat alkuperäiset tavoitteet

Ehdotus uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi (nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki) oli lausuntokierroksella loppuvuodesta 2021. Ehdotuksesta annettiin 568 lausuntoa. Aikoinaan sote-uudistukseen niitä tuli vain hieman enemmän.

Määrä kertoo valtavasta kiinnostuksesta ja suorastaan intohimoisesta suhtautumisesta lakiuudistushanketta kohtaan. Se ei ole ihme – rakennettu ympäristöhän vaikuttaa lähes kaikkien elämään ja toimintaan.

Suomen kunnista valtaosa tarttui lausuntomahdollisuuteen, samoin kuin suuri joukko viranomaisia, järjestöjä ja yrityksiä. Monellakaan ei liene aikaa kahlata lausuntovuorta läpi – mutta me Rakennusteollisuus RT:ssä olemme työmme puolesta seuloneet joukosta järjestöjen, yritysten ja kaupunkien näkemyksiä.

Lausunnoista välittyvät reaktiot lakiehdotusta kohtaan ovat selvästi ihmetys ja pettymys. Näyttää kuin osa uudistuksen tavoitteista olisi pudonnut jonnekin matkan varrelle. Alkuperäisissä tavoitteissa oli mainittu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän eli käytännössä kaavatasojen roolien ja lukumäärän uudelleenarviointi, rakentamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen sekä lain valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtävien selkeyttäminen. Näihin lakiehdotus ei kuitenkaan vastaa.

Kaavoituksen ja luvituksen sujuvuuden näkökulma on puuttunut lain valmistelussa. Yksinkertaistamisen sijasta kaavajärjestelmää ehdotetaan monimutkaistettavaksi uudella alueidenkäytön suunnittelutasolla eli kaupunkiseutusuunnitelmalla. Sille on vaikea löytää tukijoita lausunnonantajien joukosta.

Moni oli kaivannut lakiesitykseen mukaan myös kumppanuuskaavoitusta, jossa asemakaava laaditaan yhteistyössä kunnan ja maanomistajan kanssa. Kunnat pääsisivät näin hyödyntämään yksityisten toimijoiden resursseja kaavoituksessa päätösvallan säilyessä kuitenkin kunnalla. Kumppanuuskaavoitusta ei ole otettu esitykseen mukaan.

Vaikutusten arviointi puutteellista

Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteita eli hiilineutraalia yhteiskuntaa, luonnon monimuotoisuuden vahvistamista ja rakentamisen laadun parantamista laki pyrkii kyllä edistämään, mutta monin paikoin puutteelliseen tietoon perustuen tai ristiriitaisin keinoin.

Esimerkiksi hiilineutraaliuden tärkeydestä vallitsee laaja yksimielisyys lausunnonantajien keskuudessa, joten on sääli, että lakiehdotusta lukiessa jää epäselväksi, miten paljon ehdotetun lain vaikutukset itse asiassa pienentäisivät hiilipäästöjä. Hyvään lainvalmisteluun kuuluva vaikutusten arviointi on puutteellista.

Rakentamisen laatua pyritään parantamaan kiristämällä muun muassa rakennushankkeen päätoteuttajan ja pääsuunnittelijan vastuita – ottamatta kuitenkaan huomioon, että rakentamisen laatuongelmista suurin osa liittyy vanhaan rakennuskantaan eikä uudisrakentamiseen, johon ehdotettu sääntely enimmäkseen osuisi.

Lailla ei myöskään korjata esimerkiksi kuntien ongelmia löytää rahaa vanhenevan rakennuskantansa korjaamiseen, jotta sisäilmaongelmista päästäisiin eroon. Rakentamisen vastuiden tiukentamista kannattavat tahotkin näkevät, etteivät tiukennukset saa johtaa rakentamisen ja asumisen kustannusten nousuun. Vaikutusarviointia kaivattiin lausunnoissa erityisesti esitetyn vastuusääntelyn vaikutuksista.

Kuntien lausunnoissa näkyy huoli lisääntyvistä velvoitteista ja puute resursseista, joilla lain myötä tulevat lukuisat uudet tehtävät hoidettaisiin. Esimerkiksi kaavoitukseen liittyvät kasvavat selvitysvelvollisuudet vaatisivat kunnilta lisäpanostuksia, samoin investoinnit digitalisaatioon. Kunnat eivät innostu myöskään ajatuksesta laajentaa ELY-keskusten valitusoikeuksia, joita Sipilän hallituksen aikana supistettiin.

Suuntana ilmastonmuutos ja digitalisaatio, vaikka hiomista vielä tarvitaan

Onko lakiesityksessä jotakin hyvääkin?

On selvää, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja digitalisaatioon on uudessa laissa annettava eväitä aivan toisella tavalla kuin nykylaki tekee. Tästä on moni lausunnonantaja täysin samaa mieltä, ja näitä tavoitteita lakiehdotus pyrkiikin edistämään.

Ilmastonmuutosta hillitään kuitenkin monesti nimenomaan kaavoituksella paremmin kuin ulottamalla ilmastoselvitysvelvoite uudisrakennusten lisäksi sellaisiinkin korjausrakennuskohteisiin, joihin se ei sovellu.

Digitaalisuuden edistäminen taas ei yksin riitä sujuvoittamaan prosesseja, jos laki muuten jäykistää ja pitkittää kaavoitusta.

Muutostarpeet ovat siis ilmeisiä ja tavoitteet tärkeitä, minkä vuoksi lakiehdotuksen muokkaamista kannattaa jatkaa – kritiikki huomioon ottaen.

Kirjoituksen ovat laatineet lakimiesharjoittelija Liisa Salmela ja elinkeinoasioiden johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.

1 thought on “Ehdotuksessa kaavoitus- ja rakentamislaiksi unohtuivat alkuperäiset tavoitteet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s