Rakennukset ovat elävää historiaa

Kuva: Lauri Kaivo-oja

Aloittaessani tänä syksynä viestintäassistenttina Rakennusteollisuus RT:llä yksi ensimmäisistä työtehtävistäni oli RT:n 100-vuotishistoriikin oikoluku. Kun tarkemmin ajattelee, kyseessä oli varsin oiva sattuma – mikäpä sen parempi tapa tutustua itselle uuteen alaan, kuin lukea sen historiasta?

En ole aina ollut kovinkaan kiinnostunut historiasta, ja peruskoulussa koko aine tuntui lähinnä pölyiseltä kaiulta museon uumenista. Myöhemmin mielipide on muuttunut, mielenkiintoista kyllä, osin juuri rakennusten ja arkkitehtuurin kautta.

Esimerkiksi matkustellessa kotimaasta poikkeava arkkitehtuuri on usein asia, jonka ensimmäisenä huomaa. Suomessa ja muualla maailmalla erityisesti vanhat rakennukset ovat usein vanginneet katseeni. Kenenpä silmää ei miellyttäisi upea jugend-linna? Rakennukset nimenomaan ovat elävää historiaa: niissä yhdistyvät uusi ja vanha, jatkuva muutos ja toisaalta pysyvyys.

Vanha viehättää

Myös oma asuinympäristö voi houkutella perehtymään menneisiin aikoihin. Opiskeluvuosina Jyväskylässä asuin jonkin aikaa keskustassa Seminaarinrinteen tuntumassa. Alue on tunnettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaista vanhoista puutaloistaan ja huviloistaan, muun muassa arkkitehti Wivi Lönnin itse itselleen suunnittelemasta talosta. Onpa alueella asunut myös eräs Alvar Aalto.

Wivi Lönn, joka oli ensimmäinen merkittävä suomalainen naisarkkitehti, on tällä hetkellä monella tapaa ajankohtainen. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Lönnin syntymästä, minkä lisäksi hänestä on tänä vuonna julkaistu parikin kirjaa: muun muassa Pirkko Soinisen Valosta rakentuvat huoneet, joka kuvaa mielenkiintoisesti Lönnin intohimoa arkkitehdin työtä kohtaan sekä kamppailua ajan ahtaita sukupuolirooleja vastaan.

Rakentaminen elää ajassa

Wivi Lönnin uran huippuvuodet osuivat 1900-luvun alkuun, jolloin elettiin monien mullistusten aikaa. Myös nyt, reilut sata vuotta myöhemmin, yhteiskuntamme kohtaa parhaillaan monia merkittäviä muutoksia koronapandemian myötä. Suomen Ateenana tunnettuun Jyväskyläänkin saatetaan jatkossa muuttaa aiempaa vähemmän opiskelun perässä, mikäli laaja etäopiskelu jää pysyväksi käytännöksi.

Rakentaminen elää ajassa ja muuttuu ihmisten tarpeiden muuttuessa. Korjausrakentamisen ansiosta moni Wivi Lönnin aikainen rakennus palvelee myös tämän päivän ihmisiä. Rakentamiseen käytetyt eurot tuovat itse rakennusten, työpaikkojen ja verotulojen lisäksi uusia, innovatiivisia ratkaisuja.

Jyväskylässä trendikkääseen Kankaan kaupunginosaan rakennettiin hiljattain monisukupolvitalo, joka on Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö Koasin ja yli 55-vuotiaille asumisoikeusasuntoja tarjoavan Jason yhteishanke. Talossa asuu opiskelijoita ja ikäihmisiä saman katon alla. Tämänkaltaiset luovat ratkaisut rakentamisessa tuovat parhaimmillaan arkeen rutkasti lisää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia – asioita, jotka ovat olleet tärkeitä kautta historian.

Nina Lampén
Viestintäassistentti
Rakennusteollisuus RT

Tutustu tästä RT:n 100-vuotishistoriikkiin

1 thought on “Rakennukset ovat elävää historiaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s