Lakiuudistus tavoittelee rakennustiedon koneluettavuutta – rakennuksen tietomallin toimiminen edellyttää, että teollinen vakiointi on kunnossa

Jos tietosisällön vakiointi ei etene rivakasti, suunnittelu- ja rakennussektori eivät voi toteuttaa kaavoitus- ja rakennuslain (KRL) uudistuksen keskeisiä tavoitteita rakennuksen digitaalisen tiedon tuottamisesta. Linjaamme nyt yhdessä KIRA-alan tulevaisuutta. Veturina tässä on KRL-uudistus, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuottaa rakennuksen digitaalista tietoa koneluettavassa muodossa. Tämä vaikuttaa suoraan rakennuksen tietomallien, eli BIM-mallien tulevaan asemaan ja siten hyödyntämiseen tiedonhallinnassa.

Aikaa ei ole hukattavaksi. Alan digitaaliset ekosysteemit tarvitsevat tulevaisuudessa tiedon ja tietosisällön vakiointia toimiakseen. Nykyään rakennuksen tietomallien kohdalla yhdestä ohjelmistosta tieto menee yhteen paikkaan, ja toisesta toiseen paikkaan. Jotta rakennuksen tietomallien tietojen hyödyntäminen on mahdollista, tarvitaan IFC-formaatin tiedonvaihdon selkeyttämistä. Näin ollen yleiset tietomallivaatimukset (YTV2012) tulee päivittää ja niihin tulee määritellä koneluettavuustarpeet objekti- ja komponenttitasolle. On huomioitava, että rakennuksen tietomalliin sisällytetty tieto on vain yksi tapa rikastaa koko rakentamisen elinkaaren digitaalista tietoa.

Rakennuksen elinkaaren aikaisen tiedonhallinnan ohjeistukset ja tietosisältömääritykset pitää saada tukemaan KRL:n tavoitetta – nykyisillä sopimusteknisillä ohjeistuksilla, kuten YSE, KSE ja suunnittelusopimukset, tämä ei toteudu.

Miksi tietomalli vielä 2020-luvulla erotetaan suunnitteluprosessissa omaksi kokonaisuudekseen?

Tietomalli on yhtä kuin suunnittelu. Rakennuksen tietomallissa on yksinkertaisesti kyse yhdestä työkalusta, jolla suunnitelmia luodaan ja hyödynnetään. Nykyisin käytäntö on se, että tietomallikoordinaattori vastaa suunnitteluprosessin ”törmäystarkastelusta” ja yhteensovittamisesta. On täysin nurinkurista ajatella nykyistä tietomallipohjaista toimintakulttuuria niin, että yhteensovittaminen on jotenkin rinnakkainen prosessi perinteisen suunnitteluohjauksen ohella – tämä on selkeästi osa pääsuunnittelijan koordinointivastuuta. Hankkeen osapuolilla on velvollisuus kommentoida tietomallia eli suunnittelua ja sen sisältöä esitysmuodosta riippumatta.

Jotta tahtotilaan päästään, tietomallikoordinaattorin tulisi toimia tietomalliasiantuntijana prosessin tukena. Kyseenalaistamme tietomallikoordinaattorin tehtävän sisältöä, joka on esitetty YTV2020 -kehityshankkeen “Tietomallien hyödyntäminen rakennusvalvonnassa” –osan lausuntokierroksen aineistossa. Jos haluamme aidosti tavoitella KRL:n koneluettavuutta ja samalla tehostaa suunnittelun ja rakentamisen tuottavuutta sekä tiedonkulkua, on tarkasteltava yhdessä rakennuksen elinkaarenaikaista tiedonhallintaa. Eli sitä, mitä tietoa eri osapuolet tuottavat ja miten se linkittyy rakennuksen tietomallin ympärille.

Lakiuudistuksen tavoite kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on todella tärkeä, mutta edellytyksiä hiilijalanjälkilaskennan ja sen koneluettavuuden tiedonhallintaan ei ole, mikäli yhteiset tietosisällön perusmääritykset eivät ole kunnossa. KIRA-alan toimijoiden on tarpeen omaksua digitaaliset, koneluettavat toimintatavat entistä vahvemmin. Näin luodaan yhteinen ymmärtävä keskusteluyhteys rakennuksen tietomallin ja tiedon tietoteknisen näkökulman välille.

TkT Miro Ristimäki
Digiryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry
Johtaja, digitaaliset palvelut, Skanska Oy

TkT Sini Kallio
ICT-vastaava, laskenta, Skanska Oy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s