Huh hellettä!

Juuri päättyneen kesäkuun aikana oli 25 hellepäivää ja lämmintä piisaa vuorokauden ympäri heinäkuussakin. Mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta globaalisti yhdeksän on ollut 2000-luvulla. Top5-lista sijoittuu kokonaan 2010-luvulle. Yksittäisen kesän helteitä tai talven lumia ei pystytä varmuudella ennustamaan, mutta trendi on selvä: ilmasto on jo lämmennyt ja siihen tulee sopeutua samalla, kun lisälämpenemistä tulee hillitä.
Suomessa rakennuslupaan liittyvän laskennan säätiedot kuvaavat vuosihaarukan 1980–2010 tyypillistä säätä. Ero nykytilanteeseen on merkittävä, kuten alla oleva graafi kertoo.

Kovia pakkasia koetaan jatkossakin, mutta kokonaisuutena lämmitysenergian tarve tulee hieman laskemaan.

Lämmin kausi pitenee, ja helteet ovat kovempia, kosteampia sekä pidempikestoisia. Lämmitykseen kuluvan energian lisäksi pitäisikin puhua enemmän myös kesäajan sisälämpötilasta ja jäähdytystarpeesta. Lähtökohtana määräyksissä on, että sisätiloissa täytyy kesäisin ajoittain sietää tukaliakin lämpötiloja. Tätä sietämisen määrää kuvaa astetuntiluku, jossa huomioidaan sisälämpötilaylitys jäähdytysrajaan nähden ja sen kesto tunteina kesäkaudella. Määräysten asettama raja on 150 astetuntia.

Teetimme simulointeja eri tyyppisillä todellisilla asuin- ja palvelurakennuksilla, jotka olivat läpäisseet lupalaskennan. Jos ”tyypillinen” sää korvattiin vuoden 2018 toteutuneella säädatalla, saatiin yli kymmenkertaisia astetuntilukuja.

Simuloidut sisälämpötilat pysyivät sinnikkäästi 30 asteen tuntumassa pitkiä ajanjaksoja. Ulkoilman kosteus oli myös laskelmissa yleensä käytettyä arvoa korkeampi.

Tällaiset sisäolosuhteet ovat erittäin epämiellyttäviä ja terveydelle haitallisia aiheuttaen pitkittyessään myös ennenaikaisia kuolemantapauksia. Oma lukunsa ovat laitokset, kuten vanhainkodit, joissa asukit jo lähtökohtaisesti ovat heikommassa kunnossa. Viime kesinä onkin rautakaupoista haalittu kaikki mahdolliset laitteet, joilla ilmaa voisi liikuttaa tai jäähdyttää. Pellepelottomat jakavat netissä vinkkejä kotitekoisista jäähdytyslaitteista ja onpa nähty yllättävääkin innovatiivisuutta kun kauppias on päästänyt ihmisiä yöpymään ruokakaupan ilmastoituihin tiloihin.

Käyttämällä tuoreempaa säädataa voidaan paremmin huomioida jo suunnitteluvaiheessa tarvittavat aurinkosuojaukset ja ilmanvaihdon reipas tehostaminen kesällä, aina kun ulkolämpötila sen sallii. Pitkittyneessä hellejaksossa myös asunnoissa tarvitaan jäähdytystä. Se on parempi suunnitella etukäteen ja minimoida jäähdytystarve erilaisilla passiivisilla keinoilla. Näin toimitaankin parhaissa toimisto- ja liiketilahankkeissa, mutta etenkin asuinrakentamisessa korkeat sisälämpötilat ovat kasvava ongelma.

Oikeilla lähtötiedoilla ja huolellisilla simuloinneilla suunnitteluvaiheessa on lopputulos energiatehokkaampi kuin jälkikäteen paikkailtuna. Korkeiden sisälämpötilojen välttäminen edellyttää laaja-alaista ja huolellista suunnittelua. Esimerkiksi ilman turha lämpeneminen tuloilmakanavissa on hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella vältettävissä. Samoin rakennesuunnitteluun tarvitaan uutta tarkkuutta kun sisälämpötilat ovat ulkolämpötilaa alhaisemmat ja rakenteet altistuvat aiempaa suuremmalle ulkoiselle kosteudelle.

Ilmatieteen laitos on laatinut ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tuoreempia koosteita nykyilmastosta ja tehnyt arviot vuosien 2030, 2050 ja 2080 säätiedoista. Nämä eivät keskiarvoina ole viime aikojen lämpimimpien vuosien tasolla, mutta kuitenkin selvästi tähän saakka käytettyä säädataa korjaavia. Simuloidut astetuntiluvut ovat näilläkin useampikertaisia tuohon aiempaan tyyppisäähän verraten. Uutta tietokantaa tullaan käyttämään tutkimus- ja selvityshankkeissa. Myös rakentamisessa pitäisi muuttunut ilmasto, ääriolosuhteineen, ottaa pikaisesti kaiken suunnittelun pohjaksi. Nyt tehtävistä rakennuksista on suuri osa pystyssä vielä 2100-luvulle tultaessa. Myös käytettävän säädatan on syytä edustaa tämän vuosituhannen alun tyyppisäätä.

Ilkka Salo
toimitusjohtaja
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, Talteka


Teksti on julkaistu 15.7.2021 Taltekan kotisivuilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s