Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voitaisiin kitkeä neljällä sanalla

Suomessa esiintyy työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia sekä työperäistä hyväksikäyttöä myös rakennusalalla. Jotta yritykset pystyisivät tehokkaammin puuttumaan työehtojen ja jopa ihmisoikeuksien polkemiseen, ulkomaalaislakiin tarvitaan pieni muutos.

Maaliskuun viimeisenä päivänä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonnan tiimi julkaisi tuloksia vuonna 2020 tekemistään tarkastuksista, joista noin neljäsosa kohdistui rakennusalalle. Tulosten osalta on hyvä käydä avointa pohdintaa siitä, onko ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö tai harmaa talous lisääntynyt Suomessa.

Koronarajoitusten vuoksi tehdyn sisärajavalvonnan sivutuotteena rajalla jäi viime vuonna haaviin työntekijöitä, joiden työnteko-oikeudet eivät olleet kunnossa. Tämä poiki paljon hyödyllisiä vihjeitä ulkomaalaisvalvontaan ja kasvatti tarkastuksia, jotka puolestaan auttoivat paljastamaan tavallista enemmän puutteita etenkin Etelä-Suomen työmailla.

Se, että Etelä-Suomessa raksoilla on varovasti arvioiden noin kolmannes ulkomaalaistaustaista työvoimaa ja muualla Suomessa keskimäärin noin kymmenesosa, ei kuitenkaan sellaisenaan ole merkki harmaasta taloudesta. Merkittävä osa tuosta työvoimasta on työskennellyt jo pitkään Suomessa, monet ovat perustaneet perheen tänne ja elämä tapahtuu täällä. Vastaavasti suomalainen verokarhu vie heidän palkastaan suuren osan.

Harmaa talous on usein kotikutoista, sitä ilmenee etenkin työvoimavaltaisilla aloilla, joissa työt ovat jakaantuneet pitkiin urakkaketjuihin. Monesti kuitenkin harmaa talous ja pimeän työvoiman käyttö linkittyvät ainakin osittain ulkomaiseen työvoimaan.

Trendi on yleismaailmallinen eikä tilanne meillä eroa esimerkiksi Ruotsista tai Belgiasta. Tämä johtuu pitkälti siitä, että oli kyse sitten rakennus-, ravintola- tai maatalousalasta, ulkomailta tuleva työvoima tulee sellaisesta maasta, jossa työtä ei ole tarjolla tai maan palkkataso on huomattavasti alhaisempi kuin meillä yleissitovat työehtosopimukset tai viime kädessä lainsäädäntö edellyttävät työntekijöille maksettavan.

Uusi ongelma noussut, kun monta vanhaa on saatu ratkottua

Aluehallintoviraston raportissa todettiin, että valvonnassa havaittujen työnteko-oikeudettomien määrä on kasvanut myös rakennusalalla hieman vuodesta 2019. Valvontaa on suunnattu viime vuosien aikana pääosin sellaisiin kohteisiin, joissa työnantajilla on ollut puutteita työlainsäädännön ja siten myös työnteko-oikeuden varmistamisen osalta.

Olemme havainneet ilmiön yleistymisen eri viranomaisten, Rakennusliiton edustajien sekä jäsenyritystemme kanssa käydyissä keskusteluissa jo pidemmän aikaa. Useammassa esille nousseessa tapauksessa, kun työmaalla on tavattu työntekijöitä ilman oikeutta työskennellä Suomessa, pääurakoitsija ei kuitenkaan ole rikkonut mitään säädöstä tai valvontavelvollisuutta. Lain vastaiseen toimintaan on sen sijaan syyllistynyt kyseisten henkilöiden suomalainen työnantajayritys sekä ulkomailta työvoimaa välittänyt yritys.

Vaikka parannettavaa on aina, uskallan olla ylpeä siitä, kuinka olemme rakennusalalla omaehtoisesti panostaneet kaikista toimialoista eniten harmaan talouden torjuntaan. Rakennusteollisuus RT ja sen jäsenyritykset ovat olleet kehittämässä kuluneen vuosikymmenen aikana vapaaehtoisia toimintatapoja ja lainsäädäntöä siihen suuntaan, että harmaa talous – suoraan sanottuna talousrikollisuus – on merkittävästi vähentynyt ammattimaisessa rakentamisessa. Tämä on tosiasia, jonka myös viranomaiset ovat todenneet.

Ilman Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden merkittävää lobbausta emme olisi saaneet lainsäädäntöön esimerkiksi tilaajavastuulain rakentamista koskevia tiukennuksia tai rakennusalan veronumeroa ja säännöllistä raportointivelvollisuutta urakkasummista ja yhteisellä työmaalla työskentelevistä työntekijöistä.

Toimenpiteillä on kerrytetty valtiolle verotuloja satoja miljoonia euroja. Lisäksi niillä on parannettu rehellisesti toimivien yritysten mahdollisuutta tasavertaiseen kilpailuun. Nämä esimerkit ovat lähteneet siitä, että olemme itse niitä vaatineet, vaikka poliittiset päättäjät ja muut tahot ehdotuksia alkuun vastustivat.

Pieni askel lainsäätäjälle, suuri hyöty väärinkäytösten ehkäisyssä

Rakennusalan etujärjestöjen ja useiden viranomaisten välillä yhteistyö harmaan talouden torjunnassa on ollut saumatonta, mistä iso kiitos kuuluu verohallinnon ja aluehallintoviraston viranhaltijoille. Rakentamisen pitkät urakkaketjut ja työvoiman liikkuvuus rajojen ylitse altistavat kuitenkin jatkuvasti monenlaiselle piilorikollisuudelle, minkä vuoksi nyt tarvitaan seuraava steppi.

Ulkomaalainen henkilö, jolla ei ole EU-maan kansalaisuutta, tarvitsee työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan voidakseen työskennellä suomalaisessa yrityksessä. Luvatta Suomessa asuvat ja työskentelevät ovat puolestaan alttiita hyväksikäytölle.

Jotta pääsemme tähän ongelmaan kunnolla kiinni, ulkomaalaislakiin tulee tehdä muutos. Kyse on itse asiassa vain muutamasta sanasta ja varsin pienestä työstä.

Ulkomaalaislain 86 b §:n mukaan:

Ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työskennellessä urakointi- tai aliurakointityössä tai vuokratyövoimana, työnantajan 72 §:ssä ja 86 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja velvollisuuksia sovelletaan Suomessa toimivaan pääurakoitsijaan tai pääteettäjään.

Poistamalla pykälän alusta sanat ”Ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevien” ulotettaisiin valvontavelvollisuus – ja pitkälti myös valvontamahdollisuus – suomalaistenkin yritysten osalta pääurakoitsijaan saakka. Tällöin vilpillinen työnantaja ei voi piilotella urakkaketjussa luvatonta työvoimaa, johon ei päästä kiinni.

Vaikka tämä tuo jälleen lisää velvoitteita rakennusalan yrityksille, Rakennusteollisuus RT jäsenistöineen on muutokseen valmis. Vastuullinen toiminta on kaikkien etu.

Ville Wartiovaara
VT, vastaava lakimies
Talonrakennusteollisuus ry

1 thought on “Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voitaisiin kitkeä neljällä sanalla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s