Mitä jos alettaisiin oikeasti mitata rakennusten energiatehokkuutta materiaali- ja teknologianeutraalisti?

Rakennusten energiatehokkuutta sääntelevän E-lukulaskennan perustukset horjuvat, kun sähkö on kääntymässä pahiksesta hyvikseksi. Myös massiivipuurakentamisen saamat helpotukset muuttuvat entistäkin aiheettomimmiksi, kun ympäristönäkökohtia arvioidaan jatkossa vähähiilisyyden sääntelyn kautta. Samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen kanssa tulee poistaa energiatehokkuuden ohjauksesta tarpeettomat rangaistus- ja armahduskertoimet.

Nykyinen E-lukulaskenta otettiin käyttöön heinäkuussa 2012. E-luvun määriteltiin tuolloin olevan ”energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergian laskennallinen kulutus lämmitettyä nettoalaa kohden”. Energiamuotojen kertoimien käytöllä haluttiin painottaa ympäristöarvoja, eli kuinka paljon päästöjä muodostui energiantuotannosta. Kertoimilla tahdottiin samalla myös suosia kaukolämpöä yhteiskunnallisista ja poliittisista syistä.

Vaikka tuolloin oli jo mahdollista arvioida energiantuotannon hiilijalanjälki riittävän tarkasti, tarkempaa tietoa eri energiamuotojen hiilijalanjäljistä ei vielä hyödynnetty ja tästä syystä päädyttiin kertoimiin. Olenkin itse aina mieltänyt E-lukulaskennan tuloksen kuvaavan enemmän rakennuksen ”ympäristötehokkuutta” kuin energiatehokkuutta.

MRL-uudistuksessa sääntelyn osaksi on tulossa uusi olennainen tekninen vaatimus, vähähiilisyys. Se osoitetaan hiilijalanjäljen laskennalla, jossa myös rakennuksen elinkaaren aikana käytetty energia otetaan huomioon ja painotetaan eri energiamuotojen CO2-päästökertoimilla.

Sähkö vihertyy kaukolämpöä nopeammin

Ympäristöministeriön julkaisemassa päästötietokannassa oletetaan energiamuotojen CO2-päästöjen laskevan tulevaisuudessa, joskin aikaisemmin ilmoitettuja päästövähenemiä maltillisemmin. Tällä hetkellä sähkön ja kaukolämmön päästöt ovat likimain samat, mutta sähkö tulee vihertymään selvästi kaukolämpöä nopeammin.

E-lukulaskennassa käytettävät kertoimet ovat kaukolämmölle 0,5 ja sähkölle 1,2. Alun perin molemmat kertoimet olivat suurempia, mutta suhdeluku näiden välillä on pysynyt samana. E-lukulaskennan näkökulmasta sähkö on siis 2,5-kertaa ”huonompi” energiamuoto kuin kaukolämpö.

Kertoimet ovat ristiriidassa ehdotettujen rakennusten vähähiilisyysvaatimusten ja hiilijalanjäljen laskennan kanssa, ja niiden perustelut vähintäänkin ontuvat. Nyt olisi tarpeen muuttaa MRL-uudistuksen yhteydessä myös E-lukulaskentaa kuvaamaan oikeasti rakennuksen energiatehokkuutta. Yksinkertaisimmillaan joko aiemmin käytetyt energiamuotojen kertoimet poistetaan tai muutetaan lukuarvoiksi yksi. Tällöin mitattaisiin ainoastaan rakennuksen ostoenergian määrää, joka kuvastaa hyvin itse energiatehokkuutta.

Porsaanreikä on yhä auki ja sitä hyödynnetään surutta

Toinen E-lukulaskennan haaste koskee eri rakennusmateriaalien kohtelua. Lämmöneristysmääräysten tiukentuessa vuonna 2012 hirsirakenteiset pientalot eivät olisi enää täyttäneet uusia vaatimuksia. Tästä johtuen määräyksiin annettiin näille rakennuksille helpotus vedoten rakennusperinteeseen. Samalla myös ympäristöministeriöstä annettiin ymmärtää, että määräysten seuraavassa uudistuksessa tämä helpotus poistettaisiin ja hirsirakenteisista pientaloista pitäisi tehdä yhtä lämmöneristäviä ja energiatehokkaita kuin muistakin rakennuksista.

Tähän tehtiin kuitenkin täyskäännös, kun uudistuksen yhteydessä vuoden 2018 alussa helpotuksia laajennettiin: nämä koskevat nyt massiivipuurakentamista ja kaikkia käyttötarkoitusluokkia, ei vain pientaloja. Helpotuksia perusteltiin erityisesti ”massiivipuurakentamisen ympäristömyönteisillä ominaisuuksilla ja hallitusohjelman kirjauksilla”. Ympäristömyönteisyydelle ei kuitenkaan esitetty minkäänlaisia päästövähennysten arvioita.

Helpotuksia annetaan sekä E-luvun raja-arvoon (10–20 prosenttia riippuen käyttötarkoitusluokasta) että tasauslaskentaan (ulkoseinän U-arvona voi käyttää 0,40, muilla 0,17). Näiden myötä yleisin päiväkotien ulkoseinärakenne on nykyisin 205 millimetriä paksu massiivipuu (CLT tai hirsi) ilman lämmöneristystä. Tällaisen seinän U-arvo on 0,53, kun muutoin yleisimpien seinärakenteiden U-arvot liikkuvat välillä 0,12 ja 0,17. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristävyys.

Vuonna 1975 annettiin energiakriisin seurauksena vaatimus ulkoseinien U-arvon maksimille: 0,4. Yhtä paljon energiaa tuhlaavaa seinärakennetta ei ole siis saanut Suomessa rakentaa sen jälkeen – paitsi jälleen viime vuosina, kunhan se tehdään puusta.
Nostin tämän porsaanreiän esiin blogikirjoituksessani vuoden 2017 lopulla, ja valitettavasti on käynyt juuri niin kuin ennakoin. Kevennetyt ratkaisut ovat yleistyneet etenkin julkisissa rakennushankkeissa, joissa kustannussäästöt ja puun vähähiilinen maine ovat ohjanneet valintoja.

Helpotuksilla pitäisi suosia huonomman sijasta parempaa

Tällainen massiivipuurakennus kuluttaa yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin muut sallitut rakennetyypit. Energiatehokkuusmääräyksien keskeinen tavoite on kuitenkin energian säästö. Vaikka päästötöntä tai vähäpäästöistä energiaa olisi tulevaisuudessa riittävästi saatavilla, se ei tule olemaan ilmaista. Energiankulutuksen maksaa aina lopulta rakennuksen omistaja tai käyttäjä.

Kaikista rakennusmateriaaleista voidaan tehdä energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja pitkäikäisiä rakennuksia. On vaikea ymmärtää, miksi annetaan helpotuksia tehdä huonompaa. Jos halutaan oikeasti kannustaa toivotunlaisiin ratkaisuihin, eikö pitäisi saada helpotuksia tehdä parempaa?

Massiivipuurakentamisen ”ympäristömyönteisten ominaisuuksien” perusteella ei tule sallia enää jatkossa rakennusten heikkoa energiatehokkuutta. MRL-uudistukseen sisältyvän vähähiilisyyden sääntelyn yhteydessä onkin syytä poistaa E-lukulaskennasta eri rakennusmateriaalien saamat helpotukset ja asettaa eri ratkaisut näin samalle viivalle.

Tasapuolinen kilpailu varmasti myös vahvistaa eri materiaalien ja rakenneratkaisujen tuotekehitystä ja kirittää kaikkia toimijoita niin energiatehokkuuden kuin vähähiilisyydenkin edistämiseen. Tästä hyötyvät erityisesti rakennusten tulevat käyttäjät ja omistajat.

Jani Kemppainen
asiamies, rakentamisen kehitys ja energiatehokkuus
Rakennusteollisuus RT

6 thoughts on “Mitä jos alettaisiin oikeasti mitata rakennusten energiatehokkuutta materiaali- ja teknologianeutraalisti?

  1. Materiaalineutraalisuudenntärkeydellä viitattanee yhteiskunnallisen ohjauksen materiaalineutraaliuuteen. Siihen on ratkaisuja joista ensimmäinen on lobbauksen lopettaminen. Vuoropuhelua pitää olla. Kaupallinen toiminta ei ole neutraalia miltään osalta ja uskon, että tällä hetkellä rakentamisen yhteiskunnallisen ohjauksen olisi hyödyllistä ottaa hiukan etäisyyttä teollisuuteen ja vahvistaa yhteispohjoismaisen rakentamisen ohjauksen vuoropuhelua.

    Tykkää

  2. Asiat ovat moninkertaisesti umpikieroja. Esimerkiski turve. Maallamme on pelkästään energiahinnalla mitattuna moninkertaisesti varallisuutta turpeessa verrattuna Pohjanmeren öljyyn, jolla Norja on tehnyt jokaisesta norjalaisesta miljonäärin. Noilla on eläkevaroissa se. Jos turvettamme muutettaisiin aktiivihiileksi, olisi hinta sille aivan muuta kuin polttoturpeella. Mutta tämä ei käy. Esimerkiksi Ilomantsin 100 henkilöä työllistävää aktiivihiililaitosta vastustavat Vihreät ovat estämässä parhaillaan rakennuslupaa itkupotkuraivareillaan.

    Mineraalisena hiilenä aktiivihiili säilyy toisin kuin turve. Turve mädäntyy hitaaasti mutta varmasti. Aktiivihiili häviää vain polttamalla. Tuskin mm. vesilaitoksissa käytettävää aktiivihiiltä poltetaan. Eiköhän se käytetä maanrakennukseen tai maanparannukseen. Suomi voisi olla valtava aktiivihiilen tuottaja koko pallolle. Siinä uutta Nokiaa, mutta kun ovat nämä vihreät. Ja keskinkertaisella älyllä varustetut päättäjät.

    Vihreät ovat muuttaneet sloganiansa turpeesta Suoluonnon monimuotoisuus -muotoon. Ovat huomanneet, että aiemmat argumentoinnit ovat köykäisiä. Mutta kun. Turvetuotannosta vapautettu suoalue tuottaa kosteikkoja alkaessaan uudestaan kiertoaan. Monimuotoisuus on suo- kosteikkoalueilla monikymmenkertainen verrattuna vanhoihin soihin. Monimuotoisuudesta meuhkaavat tekevät sitä sen puolesta, että olisi nääntymisvaiheeseen jämähtäneitä soita mahdollisimman paljon mitättömällä ”monimuotoisuudella”.

    Tykkää

  3. Eikös tuo massiivipuurakentaminen ole marginaalinen ilmiö. Puukerrostaloissa ei anneta helpotuksia E-lukuun. Eristetyn puuelementin puun paksuus ei riitä massiivipuuksi E-laskelmassa. Eli ei tule helpotusta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s