Kotitalousvähennyksen kunnianpalautus

Viime päivinä on tuntunut siltä, että samaan aikaan kun Euroopan komissio ja muu Eurooppa pyrkii kaksinkertaistamaan korjausrakentamisen, meillä ollaan laittamassa kapuloita rattaisiin.

Kotitalousvähennys on yksi tukimuoto, jolla kannustetaan remontoimaan omaa kotia ja käyttämään siihen ammattilaisia. Remonttipalveluiden osalta vähennys koskee työn osuutta, ei materiaaleja. Nyt kotitalousvähennyksen perusteita on kyseenalaistettu rankasti.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tammikuussa julkaistu tutkimus esittää, että kotitalousvähennys ei lisää palvelujen käyttöä tai työllisyyttä eikä vähennä harmaata taloutta. Tutkimus ja sen johtopäätökset ovat kohdanneet valtavasti ihmetystä, kun ne ovat törmänneet sekä muiden asiantuntijoiden näkemyksiin että ihmisten arkijärkeen.

Tutkimusta on kritisoitu esimerkiksi sen vuoksi, että vähennyksen maksimimäärän noston vaikutusta on tutkittu selvittämällä remonttiyritysten liikevaihdon lisäystä lyhyellä aikavälillä ja vieläpä finanssikriisin aikana, uusien yritysten syntymistä ei ole huomioitu ja remonttipalvelujen kehitystä on verrattu autokorjaamoalaan (mm. taloustieteen professori Roope Uusitalon blogikirjoitus sekä Taloustaito-lehden entinen päätoimittaja Antti Marttisen blogikirjoitus).

Julkisessa keskustelussa on myös esitetty vähennyksen kohdentamista pelkästään hoiva- ja siivouspalveluihin. Perusteena on ollut se, että remontit tehtäisiin joka tapauksessa, kun niille on tarvetta.

Vaihtoehtoina omin käsin tekeminen tai mykkänä maksaminen

Vaikka tutkimus on ymmärtääkseni tieteellisesti pieteetillä tehty, sen tutkimusasetelma herättää kysymyksiä ja raflaava lopputulos tuntuu epäloogiselta.

Kotitalousvähennyksellä ei olisi mitään vaikutusta kotitalouspalveluiden kysyntään, vaikka se lähes puolittaa niiden hinnan ja useimmat ostetuista palveluista olisi mahdollista korvata tekemällä itse.

Vähennysmahdollisuus ei myöskään toisi päivänvaloon pikkuremontteja, joiden teettäminen pimeänä on ollut suoranaista kansanperinnettä. Kotitalousvähennyshän edellyttää yrityksen kuuluvan ennakkoperintärekisteriin ja työtä tehtävän kuittia vastaan.

Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia tuloksia saataisiin, jos kysyttäisiin vähennyksen merkityksestä kuluttajilta tai tehtäisiin markkinatutkimusta niille yrityksille, joiden palveluja kansalaiset käyttävät.

Vaikka kyseinen tutkimus ei löytänyt suoraa näyttöä kotitalousvähennyksen hyödyistä, siitä on vielä pitkä matka siihen, että vähennyksen vaikutus siivous- ja remonttipalvelujen kysyntään tai niiden kerryttämiin verotuloihin olisi nolla.

Maksimivähennys ylös ja myös taloyhtiöiden asukkaiden käyttöön

Kotitalousvähennyksen käyttöä remonttipalveluihin voidaan perustella monin tavoin. Kotitalousvähennys on tärkeä esimerkiksi kotien muuttamiseksi ikäihmisten tarpeita vastaavaksi. Tähän liittyen on myös tuoretta tutkimustietoa siitä, miten vanha koti voi palvella vanhenevaa asukastaan pitempään (linkki YLEn uutiseen).

Kotitalousvähennyksellä tuetaan myös energiatehokkuuden kasvattamista esimerkiksi lämmöneristyksen parantamisella ja lämmitysmuotojen muutoksilla, jossa yhteydessä voidaan tehdä erilaisia modernisointitöitä teknisiin järjestelmiin. Kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden ansiosta rakennuskannan käyttöikä myös pitenee ja arvo säilyy.

Koronarajoitukset ovat vähentäneet erityisesti korjausrakentamista ja rakentaminen supistuu edelleen tänä vuonna. Nyt olisikin oikea hetki sille, että kotitalousvähennystä korotettaisiin ja sen käyttöä laajennettaisiin. Vähennys tulisi nostaa vähintäänkin sen aiemmalle tasolle eli 3 000:een euroon per henkilö.

Kotitalousvähennys kannattaisi lisäksi ulottaa taloyhtiön teettämiin remontteihin. Taloyhtiöissä osakkaat maksavat taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina ja heidän verotuksellinen asemansa poikkeaa omakotiasukkaista, joilla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista.

Tällä hetkellä huoneiston omistajana voi saada kotitalousvähennyksen sellaisista kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka eivät ole yhtiön vastuulla. Tällaisia ovat esimerkiksi huoneiston sisäosien remontointi, kuten seinien maalaus tai tapetointi.

Uudistus vauhdittaisi taloyhtiöiden energiaremontteja ja muita mittavia korjauksia. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisi verottajan tarvitsemat tiedot teetetyn remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista.

Vähennys laittaa hyvän kiertämään

Kotitalousvähennyksellä valtio antaa selkeän viestin siitä, että harmaata taloutta ei tule tukea. Sen kautta varmistetaan myös, että yritys, jolta palvelu ostetaan, huolehtii arvonlisäverosta ja työntekijöiden sivukuluista ja yhteisöverosta tai toiminimellä toimivat tuloverosta.

Samalla kansalaiset voivat tällä tavoin ruokkia kotimaan markkinaa ja työllistää toisia kansalaisia. Vaikka vähennys sinällään hyödyttää enemmän hyvätuloisia, se tuo leipää pöytään pienyrittäjille ja niiden työntekijöille.

Kotitalousvähennys on myös kuluttajien kannalta turvallinen, kun käytetystä palvelusta jää selkeä jälki. Kun kuluttaja ilmoittaa verottajalle käyttämänsä yrityksen, myös työnjäljessä mahdollisesti ilmeneviin virheisiin ja sopimusrikkomuksiin voidaan helpommin vedota.

Mielestäni VATTin ja PT:n tutkimuksen ainoa kiistaton päätelmä on, ettei vähennystä riittävästi tunneta kuluttajien piirissä. Poukkoilevat hallituskausittain vaihtuvat muutokset vähennyksen määrästä tai käyttöalasta eivät kannusta kuluttajia käyttämään vähennystä ja aiheuttavat epätietoisuutta kansalaisissa. Ehdotankin, että palautetaan vähennys oikealle tasolleen, pidetään siitä kiinni ja opastetaan ihmisiä sen hyödyntämiseen.

Anu Kärkkäinen
Johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
Rakennusteollisuus RT
ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s