Hyvät lapiovalmiit kiertotaloustoimet käyttöön

Suomi valmistelee ympäristöministeriön johdolla joulukuussa julkaistavaa kansallista kiertotalousohjelmaa. Kyse on pidemmän aikajänteen strategisesta ohjelmasta, joka kuitenkin kiinteistö- ja rakentamisalan osalta kaipaa myös käytännön toimia – lapiovalmiita ratkaisuja.

Rakennussektori, joka käsittelee valtavia maa- ja rakennusmassoja, tarjoaa oivia mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen. On tärkeää kehittää uusia keinoja, mutta samalla myös tuoda esille ja vahvistaa jo olemassa olevia esimerkkejä.

Kiertotaloudessa keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.

Rakennukset ja niissä käytetyt rakennusmateriaalit ovat käytössä erittäin pitkään. Kestävästi rakennetut rakennukset ja niiden runkorakenteet voivat palvella useita käyttötarkoituksia ja eri käyttäjäryhmiä elinkaarensa varrella, kun ne uudessa käytössään täyttävät rakenteelliset sekä turvallisuuden ja terveellisyyden eri vaatimukset. Myös Rakennusteollisuus RT:n laatima vähähiilisyyden tiekartta osoitti, että rakennusten elinkaaren pidentäminen ja energiatehokkuutta parantava korjausrakentaminen ovat ylivoimaisen vaikuttavia tapoja vähentää nopeasti päästöjä rakennetussa ympäristössä.

Rakennusten elinkaaren lopussa rakennusmateriaalit – etenkin mineraalipohjaiset – ovat jätteiksi päätyessään kevyen prosessoinnin jälkeen valmiit käytettäviksi uudelleen joko sellaisenaan tai osana uusia rakennusmateriaaleja. Niin haluttaessa mineraaliset materiaalit eivät pääosin poistu teknisestä materiaalikierrosta ollenkaan, ja niiden lisäksi kiertoon voidaan ohjata uusina osa-aineina myös uusia muiden sektoreiden jätteitä ja sivutuotteita. Hyvä esimerkki tällaisesta monipuolisesta materiaali- ja energiahyödyntämisestä on sementin valmistus.

Osalle rakentamisen jätevirroista löytyy jo hyviä ja pitkäaikaisia infrarakentamisen referenssejä, joita julkisen sektorin edelläkävijänä tulee edelleen vahvistaa. Tietyille jätevirroille, joille ei yksinkertaisesti löydy uusiokäyttöä, energiahyödyntämisen tulisi olla puhtaasti kansallisesti puolustettava etu. Yhtä lailla on hyväksyttävä, että osa rakentamisen vaarallista jätteistä tulee päätymään loppusijoitukseen kaatopaikoille.

Rakentamisessa kiertotalous törmäyttää usein tuotehyväksynnän ja jätelainsäädännön. Kierrätysideat saavat vastaansa tukun normeja ja epäselviä viranomaiskäytäntöjä. Jätemateriaaleilta tulee pyrkiä poistamaan raskas jätteen status ja rinnastaa ne uusiomateriaaleina primäärisiin materiaaleihin. Pitäisi riittää, että materiaalit täyttävät niille asetetut kriteerit, jolloin myös niiden välistä kilpailua vääristäville mahdollisille tuille ei ole perustetta.

Kiertotalous tarvitsee ennustettavan ja kannustavan toimintaympäristön, joka rohkaisee mukaan toimijoita. Markkinalähtöisyys ja vapaaehtoisuus tulevat olemaan kiertotaloustoiminnan tärkeitä elementtejä myös mietittäessä ohjauskeinoja ja purettaessa kiertotalouden esteitä.

Tehokkuustoimia on suunniteltava ja toteutettava pitkäjänteisesti eri sidosryhmien yhteistyönä. Asia ei ole uusi, mutta siihen törmätään jälleen kansallista kiertotalousohjelmaa jalkautettaessa. Rakentamisen kiertotaloudessa rakennettuun ympäristöön sidotut valtavat materiaalimäärät ovat osa kansallista varallisuutta, jonka kehittymisestä on yhdessä huolehdittava.

Pekka Vuorinen
ympäristö- ja energiajohtaja
Rakennusteollisuus RT ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s