Työttömyyden hinta on kova, siksi elvytysrahat on kohdennettava oikein

1990-luvun lama opetti karulla tavalla, ettei työttömyyttä saa päästää kasvamaan. Sillä kun on taipumus pitkittyä. Nykyisillä päättäjillä on vielä mahdollisuus pehmentää koronan aiheuttamaa iskua.

Yli 65 000 ihmistä on irtisanottu tai lomautettu kokoaikaisesti sitten helmikuun lopun. Kriisille ei näy loppua vielä, ja työttömyysluvut uhkaavat pahentua entisestään.

Työttömyydellä on valtava merkitys koko kansantaloudelle, mutta ennen kaikkea se on henkilökohtainen tragedia. Ikääntyvä Suomi ei saa menettää toista kertaa nuorta koulutettua ikäluokkaa ja samalla paljon hyviä yrityksiä ja työvoimaa.

Kriisissä kansallisen ja EU-tason toimien merkitys kasvaa

Maailmanlaajuisen pandemian vuoksi vienti sakkaa, kotimaan markkinassa on epävarmuutta ja monet yritykset taistelevat olemassaolostaan. On välttämätöntä huolehtia siitä, että maassamme on jatkossakin työtä ja hyvinvointivaltiomme voidaan pitää pystyssä. Koronatilanteen synkkeneminen korostaa julkisten toimien merkitystä taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi.

Hallitus julkaisi lokakuun alussa talousarvioesityksensä eli suunnitelmansa valtion ensi vuoden budjetiksi. Työllisyystavoitteen nosto 80 000 työpaikkaan oli yksi talousarvioesityksen tärkeimmistä päätöksistä. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja liikenteen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että talousarviossa on varattu 130 miljoonaa euroa kolmelle uudelle liikennehankkeelle (Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen, valtatien parantaminen Äänekosken ja Viitasaaren välillä ja Tampere-Jyväskylä-radan parantaminen). Muuten hallituksen nyt julkaistu esitys ei juuri sisällä uusia elvytyspäätöksiä, vaan niistä on jo päätetty tämän vuoden lisäbudjeteissa. Uudet elvytystoimet onkin tarkoitus rahoittaa EU:n elvytyspaketin avulla.

EU:n elvytyspaketin kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnissä. Tässä maailmantilanteessa elvytys on avainasemassa siinä, millaisin vaurioin kriisistä selviämme. Merkityksellisintä ei ole, kuinka paljon elvytetään, vaan mihin kohteisiin elvytysvarat käytetään. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää: ”ei ammuta tykillä kärpästä”. Rajalliset elvytysvarat tulisi kohdentaa aidosti elvyttäviin hankkeisiin, jotka ylläpitävät työllisyyttä, lisäävät Suomen kilpailukykyä ja edistävät ilmastotavoitteitamme.

Rakentamisella ratkaistaan Suomen tulevaisuus

Tilanteessa, jossa suomalaisten työttömyys jatkaa kasvuaan, on yhä tärkeämpää elvyttää rakentamisinvestoinneilla. Rakentamiseen kohdennetuilla elvytyseuroilla on suuri työllistävä vaikutus.

Rakennusinvestoinnit eivät ole vain kysynnän hetkellistä lisäämistä suhdannekuopassa, vaan ne jättävät jälkeensä fyysiset investoinnit, jotka jäävät ruokkimaan kansantalouden kasvua vuosikymmeniksi. Investoinnit rakennettuun ympäristöön eivät ainoastaan lisää työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta, vaan vähentävät tehokkaasti päästöjä ja auttavat Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteitaan. Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia Suomessa kulutettavasta energiasta ja niistä syntyy yli 30 prosenttia maamme päästöistä. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja mahdollisimman nopea vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtyminen onkin tutkitusti vaikuttava keino jouduttaa Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista.

Sujuvammat liikenneyhteydet parantavat työvoiman ja tavaroiden liikkuvuutta sekä vähentävät liikenteen päästöjä. Uudet asunnot parantavat työmarkkinoiden toimivuutta ja ihmisten elämisen laatua. Yhteiskunnan kriittiseen infraan, kuten kuntien vesihuoltoverkostoon, sen korjausvelkaan tai asuntorakentamiseen on järkevää ohjata elvytysrahaa. Rakentamisen investoinnit luovat kasvun edellytyksiä tänään, huomenna ja aina seuraaviin vuosikymmeniin saakka.

Rakennusalan merkitystä koko kansantaloudelle kuvaa se, että rakennettu ympäristö työllistää joka viidennen suomalaisen eli puoli miljoonaa ihmistä. Vaikka rakentaminen on pärjännyt koronakriisissä suhteellisen hyvin ja toistaiseksi välttynyt suurelta romahdukselta, näyttää seuraavien vuosien suhdanne erittäin huolestuttavalta. Asuntoaloitukset jäävät alle uusien asuntojen tarpeen, toimitilarakentaminen supistuu ja julkisen puolen investointien vähentymisestä on havaittu jo merkkejä. Esimerkiksi kuntien kyky pitää kiinni investoinneistaan on heikentynyt koronakriisin aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden myötä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön tehtävät jättänyt Martti Hetemäki korosti Rakennuslehden haastattelussa 1.10.2020 (https://www.rakennuslehti.fi/2020/10/martti-hetemaki-ennakoi-rajuja-muutoksia-rakentamiseen-koronan-takia-alasta-on-huolehdittava-tarvittaessa-elvyttamalla/) rakentamisen merkitystä ja toimialan kerrannaisvaikutuksia. Hetemäen mukaan ”jos teollisuudessa tulee ongelmia, niin on tärkeää, että samaan aikaan rakentaminen pysyy hyvässä vireessä ja hyvällä uralla. Jos elvytykseen on tarvetta, sen osalta pitää miettiä kohteita, jotka vaativat korjaamista ja uuden rakentamista.”

Ei ainoastaan rakennusalan vaan koko Suomen puolesta toivon, että hallituksessa otetaan pitkäaikaisen kansliapäällikön sanat vakavasti.

Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s