Lataa, neuvo ja varmista: mitä rakennusten energiatehokkuus-direktiivin muutos tuo mukanaan

Juhani HyvärinenRakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) muutos velvoittaa jäsenvaltioita asettamaan lainsäädännössä monia uusia vaatimuksia rakennuksille. Näistä eniten on julkisuudessakin keskusteltu sähköautojen latauspisteistä. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet monet rakennuksiin liittyvät toimet, joiden vaikuttavuus saattaa olla latauspisteitä suurempi.

Maamme hallituksen asettama tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä on maailman kunnianhimoisimpia. Yhteiskunnan eri osa-alueiden digitalisoituminen ja sähköistyminen ovat hyviä työkaluja vähentämään energiankulutusta ja tätä kautta mahdollistamaan hiilineutraali tulevaisuus. Mutta ennen kuin olemassa oleva rakennuskanta pystyy näistä työkaluista hyötymään, on tehtävä paljon eri asioita.

Olemassa oleva rakennuskanta tuottaa Suomessa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin koko liikenne yhteensä. EPBD:ssä lueteltuja rakennusten energiankäyttöä tehostavia toimia ovat ainakin pitkän aikavälin korjausrakentamisstrategian valmistaminen, EPBD:n alueen laajennukset, rakennusten pakolliset tarkastukset tai niiden vaihtoehtoiset toimet, ja rakennusten älyvalmiusindeksi. Kansallista lainsäädäntöä on muutettu tai muutetaan edellä mainittujen osalta paloittain, minkä vuoksi kokonaiskuvaa on ajoittain vaikea hahmottaa.

Rakennusten teknisten järjestelmien listaa on EPBD:ssä laajennettu siten, että järjestelmät kattavat jatkossa muiden muassa myös ilmanvaihdon ja automaation. Lisäksi EPBD:n mukaan jäsenvaltioiden on vahvistettava olemassa oleviin rakennuksiin asennetuille rakennuksen teknisille järjestelmille järjestelmävaatimukset. Ne koskevat kokonaisenergiatehokkuutta, oikeaa asentamista sekä asianmukaista mitoitusta, säätämistä ja ohjaamista.

Neuvo!

Direktiivissä asetetaan tarkastusvelvoite tai velvoite vastaavan energiatehokkuuden parantamisen toteuttamiseen jollain vaihtoehtoisella tavalla teknisille järjestelmille, joiden tehontarpeen kokoluokka ylittää 70 kW, eli normaalikokoisen henkilöauton moottoritehon tai pienen kerrostalon mitoitustehon verran. Suomessa on päädytty tarkastusvelvoitteen sijasta jatkamaan neuvontamenettelyä ja jatkossa kokoluokaltaan yli 70 kW rakennukset olisivat sen piirissä. Neuvontamenettely jatkuisi Suomessa myös aikaisemmin neuvonnan piirissä olleiden järjestelmien osalta.

Direktiivin rakennusautomaatioon liittyvät kohdat tuovat nyt ensimmäistä kertaa lakiin perustuvan rakennusautomaatiovelvoitteen. Velvoite kohdistuu vain suuriin ei-asuinrakennuksiin, joiden tehontarpeen kokoluokkaa – yli 290 kW – voisi verrata suuriin yhdistelmärekka-autoihin tai tavallisen liikerakennuksen mitoitustehoon. Uutta on myös se, että velvoite kohdistuu myös olemassa oleviin rakennuksiin. Uudisrakentamisessa on jo pitkään noudatettu vapaaehtoisesti direktiivin ja lakiesityksen mukaista minimitoteutustapaa edistyksellisempää tapaa myös asuinrakentamisessa.

Suomessa automaation hyödyntäminen lienee seurausta siitä, että rakennusten omistajat ovat arvioineet investoinnin automaatioon olevan taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi yhtenä direktiivin lainsäädäntöohjeena, joka on pohjolassa jo käytännössä toteutunut, on asettaa vaatimus termostaattisten patteriventtiilien käyttämiselle. Toisena esimerkkinä käy se, että harvassa ovat ne taloyhtiöt, joissa ei ole lämmönjakohuoneessa jonkin sorttista etävalvontaan liitettyä automaatioala-asemaa.

Varmista!

Vaikka Suomessa onkin asuinrakennustenkin osalta päädytty neuvontaan, voidaan sen vaikuttavuutta parantaa, mikäli neuvonnan kohteesta on saatavissa luotettavia mittaus- ja käyttötapatietoja, joiden avulla voidaan varmistua järjestelmien oikeasta toiminnasta ja energiatehokkuudesta. Nämä tiedot voidaan saada tehokkaasti vain automaation avulla. Tästä syystä automaatio ja neuvonta on tehokas yhdistelmä vaikuttaa energiatehokkuuteen ja edelleen rakennusten hiilidioksidipäästöihin.

Varsinaisen automaation lisäksi direktiivi tuo työkaluvalikoimaan uuden rakennusten älykkyyttä kuvaavan indikaattorin, jonka lyhenteenä on SRI – tai suomenkielisenä nimenä paremmin asiaa kuvaava älyvalmiusindikaattori. Sillä pyritään tuomaan esille, kuinka hyvin jokin rakennus pystyisi mukauttamaan omaa toimintaansa käyttäjien ja rakennukselle energiaa toimittavien verkostojen tilanteen mukaan.

Olemassa olevien rakennusten päästöt ovat lähes neljännes Suomen kokonaispäästöistä. Automaatiolla ja neuvonnalla voidaan vaikuttaa nopeasti ja tehokkaasti tähän osaan Suomen hiilidioksidipäästöistä. Näitä mahdollisuuksia tulisi hyödyntää tehokkaasti myös sen lisäksi, mitä asiasta säädettävät lait tulevat minimissään vaatimaan. Hyvillä neuvoilla säästää selvää rahaa ja automaatiolla varmistetaan, että ei säästetä väärin. EPBD:n piiriin nyt viimein liitetyllä ilmanvaihdolla varmistetaan, että myös rakennuksen sisäympäristössä on terveellistä olla.

Juhani Hyvärinen
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s