Rakentajat ja hyvä sisäympäristö

Kemppainen__JaniJulkisuudesta saa lukea lähes päivittäin kirjoituksia rakennusten huonosta laadusta. Koulujen huono sisäilma, vuotavat katot tai homeessa olevat alapohjat näkyvät usein otsikoissa. On kyseessä uusi tai vanha rakennus, syyttävä sormi osoittaa lähes poikkeuksetta rakentajaan.

Niissä tapauksissa, missä asiaa tutkitaan tarkemmin, huomataan usein, että vika voi löytyä jostain ihan muualtakin. Reilut kaksi vuotta sitten tilasimme selvityksen VTT:ltä sisäilmaongelmien syistä. Sen mukaan ongelmia löytyi rakennushankkeen kaikista vaiheista. Rakentamisen lisäksi tilaamiseen, suunnitteluun, sekä rakennuksen käytön aikaiseen ylläpitoon on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta kokonaisuus toimii, selvityksessä todetaan.

Rakentajat ovat tottuneet toimimaan määräysten, asetusten ja ohjeiden ohjaamina. Kun vaatimus täyttyy, on se sitten viranomaisen tai tilaajan asettama, homma on kunnossa ja voidaan siirtyä eteenpäin. Sisäympäristö haastaa tätä ajatusmallia, sen vaatimuksiin kun ei ole olemassa yhtä ratkaisua, vaan se koostuu useista, joskus päällekkäisistä ja ristivetoakin aiheuttavista osista.

Energiatehokkuusvaatimukset ohjaavat rakenteiden toteutusta, ilmanvaihtovaatimukset talotekniikkaa. Äänieristys-, paloturvallisuus-, käyttöturvallisuus- ja esteettömyysvaatimukset tuovat reunaehtoja koko hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle, tilojen toimivuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimusten ohjatessa tarkemmin suunnittelijan työtä. Lisäksi työmaan on oltava työturvallinen, puhdas ja kosteudenlähteet minimoitu koko hankkeen toteutuksen ajan, jotta lopputuote on käyttöönotettaessa luvatun mukainen. Rakennuksen pitää olla käyttäjälleen terveellinen ja turvallinen, oli kyseessä minkälainen rakennus tahansa. Ja rakennus on vielä saatava toteutettua asetetun kustannustavoitteen mukaisesti.

Rakentajan vaikutusmahdollisuudetkin vaihtelevat hurjasti hankkeiden välillä. Omaperustaisessa tuotannossa, kansankielellä gryndituotannossa, urakoitsijalla on periaatteessa kaikki avaimet omissa käsissään. Palkkaamalla hyvät suunnittelijat ja muut toteuttajat sekä hankkimalla hyvät rakennustuotteet, on hyvän lopputuotteen tekeminen jo hyvässä vauhdissa. Pelkkänä urakoitsijana toimiessaan suunnitelmien ymmärtäminen ja niiden mukaisen tuotteen toteuttaminen on ainoa osuus, jossa rakentaja voi tuoda oma osaamisensa hankkeessa esille. Lisäksi kohteiden välillä on hurjasti vaihtelua; toimitilat, palvelurakennukset ja asuntokohteet ovat hyvin erityyppisiä hankkeita puhumattakaan korjausrakentamisesta, joka on ihan oma maailmansa omine erikoisurakoitsijoineen.

Mitkä asiat sitten tällä hetkellä ovat haastamassa hyvää sisäympäristöä, kun ajatellaan rakennusprosessin eri vaiheiden kaikkia toimijoita?

Muovimatoilla pinnoitetut betonilattiat ovat olleet Tampereen Yliopiston tutkimuksen kohteena jo useamman vuoden ajan ja nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Pinnoituskosteuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota tasoitteen alkalisuuteen, pH:n ollessa alle 11,5 ovat tulokset olleet hyviä ainakin koenäytteiden mukaan. Ilmanvaihdon toimivuuteen ja eritoten rakennuksen painesuhteisiin tulee kiinnittää huomiota, rakennukset tulevat myös jatkossa olemaan tiiviitä lisäten haastetta ilmanvaihdon säätöpuolelle. Kesäajan sisälämpötila ei tuntunut haittaavan ketään viime kesänä, mutta jos joku muistelee kesää 2018, olivat äänenpainot hyvin toisenlaiset. Tulevaisuuden ilmaston lämmetessä on tähänkin asiaan hyvä kiinnittää huomiota, vuonna 2050 peruskorjattavia kohteita on rakennettu jo jonkin aikaa. Kiinteistöhuollon osaamisen tasosta on keskusteltu jo pitkään, eikä taloautomaation lisääntyessä keskustelu ja huoli varmaankaan vähene, päinvastoin. Ja kuin kirsikkana kakun päälle, vähähiilisyys tulee haastamaan kaiken rakentamiseen liittyvän toiminnan. Jo nyt kannattaa alkaa pohtia, miten hyvä sisäympäristö saadaan aikaiseksi pienemmällä hiilijalanjäljellä.
Sisäympäristö on yhdistelmä eri vaatimuksia, suunnittelu- ja toteutusratkaisuja sekä fiksua rakennuksen käyttöä. Eritoten nyt, kun olemme koronan myötä enemmän sen vaikutuspiirissä, on hyvään sisäympäristöön panostaminen aikaisempaakin tärkeämpää.

Jotkut varmasti pohdiskelevat, että rakentajat ja hyvä sisäympäristö ovat kuin kaksi magneetin positiivista napaa; yhteen osumista ei tule sitten millään. Voihan näin joskus valitettavasti käydäkin, mutta itse uskon, että vaativat tilaajat ja käyttäjät ajavat rakentajia aina parempiin suorituksiin ja laadukkaampiin rakennuksiin.

Jani Kemppainen
Asiamies, rakentamisen kehitys ja  energiatehokkuus
Rakennusteollisuus RT

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s