Pölynhallinta on työturvallisuutta

Antti Väisänen ConsairRakennuspölyn hengittäminen on haitallista, ja jopa vaarallista. Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska tehty pölynhallinta on riittämätön tai sitä ei ole ollenkaan.

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa? Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan.

Rakennustyöntekijöiden kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä, ihoa ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat tunnetusti syöpää aiheuttavia. Pitkäaikainen ja suuri altistus aiheuttaa myös keuhkoahtaumatautia, joka on parantumaton sairaus. Pölystä aiheutuu myös palo- ja räjähdysvaara sekä näkyvyyden hetkellinen aleneminen, joilla on myös työturvallisuusvaikutuksia.

Älä suojele vain rakennusta – suojaa myös työntekijää

Monet mieltävät hyvän pölynhallinnan tarkoittavan ainoastaan ilmanvaihtokanavien hyvää suojaamista, pölynhallintaa viimeistelytöiden yhteydessä ja tehokasta loppusiivousta. Tämä auttaa kyllä pääsemään lähemmäksi rakentamisen tavoitetta; turvallista ja terveellistä rakennusta. Mutta työterveyteen sillä ei ole suurtakaan vaikutusta, jos prosessiin kuuluu ensin pölyn levittäminen ja sen jälkeen siivoaminen.

Pölynhallintaa tulisi tehdä koko rakentamisen ajan. Tämä tarkoittaa muun muassa kohdepoistolaitteiden, ilmanpuhdistimien ja alipaineistuksen käyttöä kaikissa pölyävissä työvaiheissa. Siivous ainoana pölynhallintatoimenpiteenä korjaa vain jo syntyneitä vahinkoja. Rakennuksesta saadaan lopulta siisti, mutta pölyn aiheuttamia terveyshaittoja ei voida enää jälkeenpäin korjata.

Pölyhaitat kuriin kolmivaiheisella pölynhallintaprosessilla

Rakennustyömaan pölynhallintaan ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua. Sen sijaan työmailla tarvitaan suunnitelmallista ja järjestelmällistä prosessia, joka rakentuu erilaisista menetelmistä ja työvaiheista.

osastointi_estää_pölyn_leviämisen

Työterveyden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että työmaalla tuotetaan mahdollisimman vähän pölyä. Pölyämättömien työmenetelmien käyttö ja pölyn talteen ottaminen heti sen syntyhetkellä on tehokkain tapa vähentää pölyhaittoja. Pölyä tuottavat työvaiheet osastoidaan erilleen ns. puhtaista viimeistelytyövaiheessa olevista tiloista, ja ilmassa leijuvan pölyn leviäminen estetään alipaineistuksella. Tehokkaiden ilmanpuhdistimien käyttö varmistaa, että työmaalla on turvallista hengittää eikä pienhiukkasia kulkeudu talon rakenteisiin, ja sitä kautta päädy rakennuksen käyttäjien hengitysilmaan.

Rakennussiivouksella estetään pölylaskeumien päätyminen takaisin hengitysilmaan. Säännöllinen rakennussiivous ylläpitää siisteyttä ja varmistaa rakentamisen puhtaan lopputuloksen.

Toimivassa pölynhallintaprosessissa on kolme samanaikaista vaihetta, joita toteutetaan koko työmaan ajan:

  1. Estetään pölyhaitan syntyminen: kohdepoisto, pölynsidonta, pölyämättömät työmenetelmät.
  2. Estetään pölyn leviäminen ilmavirtojen mukana ja puhdistetaan ilmaa: osastointi, alipaineistus, ilmanpuhdistus.
  3. Estetään pölyn leviäminen pitämällä pinnat puhtaana: rakennussiivous.

Näiden työvaiheiden lisäksi tarvitaan suunnittelua, valvontaa ja koulutusta, sekä tahtoa tehdä asiat paremmin kuin ennen.

Pölynhallinta tuo kustannussäästöä muustakin kuin lisääntyneestä työturvallisuudesta

Pölynhallinta koetaan usein ylimääräiseksi kulueräksi rakentamisessa. Hyvä pölynhallinta maksaa kuitenkin itsensä takaisin. Paremmat prosessit, yleinen siisteys ja viihtyvyys lisäävät tuottavuutta ja vähentävät virheitä. On kannattavampaa tehdä kerralla oikein kuin korjata virheitä jälkikäteen. Välinpitämättömyys johtaa pahimmillaan rakenteiden purkamiseen, jotta pölyloukut saadaan siivottua ja IV-kanavat nuohottua. Moneen kertaan tehty loppusiivous ei ole edullista, myöhästymissakoista puhumattakaan.

Pitkällä aikavälillä kustannussäästöä syntyy, kun sairauspoissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus vähenevät, mutta kustannussäästöt ovat vain kymmenesosa siitä taloudellisesta hyödystä, mitä liiketoiminnan parantumisesta voi syntyä. Hyödyt liiketoimintaan syntyvät, kun henkilöstö toimii tehokkaammin ja laadukkaammin. Liikevaihtoa työntekijää kohti syntyy enemmän, ja sitä myötä enemmän euroja viivan alle. Terve liiketoiminta mahdollistaa paremmat työolot, näin syntyy positiivinen kierre. (Lähde: Työsuojelun taloudelliset vaikutukset. Työturvallisuuskeskus. 2017)

Siisti työmaa luo positiivisen kierteen

Vierailemme säännöllisesti rakennustyömailla ja haastattelemme työntekijöitä, jotta oppisimme ymmärtämään paremmin, mitkä asiat ovat pölynhallinnan motivaattorit ja suurimmat esteet. Eräs työnjohtaja kertoi, että kun työmaalla aloitettiin pölynhallintaan panostaminen, työntekijät alkoivat myös siivoamaan enemmän omia jälkiään. Työnjohtaja hämmästeli pölynhallinnan sivuvaikutusta, sillä työmaan järjestys oli muuttunut paljon paremmaksi kuin itsestään.

Siisteys työmaalla luo positiivisen kierteen. Pölynhallinta keskeisenä osana rakennusprosessia voi siis rohkaista ja sitouttaa työntekijöitä toimimaan siistimmin ja ottamaan enemmän vastuuta omassa työssä syntyvästä pölyhaitasta – ja omasta terveydestään. Väitämme, että työmailla, joilla on pölynhallintaprosessi hallussa, pysyy muukin rakentaminen hyvin hanskassa. Kun asiat tehdään oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan, myös työturvallisuus saadaan paranemaan.

Antti Väisänen
tuotekehitysjohtaja, teollinen muotoilija
Consair Oy


Antti Väisänen työskentelee suomalaisessa pölynhallintalaitteita ja -menetelmiä kehittävässä Consair Oy:ssä. Työssään Antti on tutkinut rakennusteollisuutta ja työn tekemistä rakennustyömailla, sekä perehtynyt erityisesti työturvallisuuteen ja olosuhteiden hallintaan työmailla. Antin keskeisintä osaamista ovat käyttäjälähtöinen tuotesuunnittelu sekä ergonomia- ja käytettävyyssuunnittelu. Käyttäjätutkimuksen ja käyttäjälähtöisten suunnittelumetodien hallinta ja hyödyntäminen ovat olleet ensiarvoisen tärkeässä roolissa mm. Fennia Prize -muotoilupalkinnon saaneen CAMU1200 -pölynhallintalaitteen muotoilussa. Lue lisää rakennuspölystä ja työterveydestä Consairin sivuilta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s