Tarjolla on kärkipaikka – mitä tekee Suomi?

Aleksi RandellRakennusalan digitalisaatio merkitsee uutta liiketoimintaa, kustannussäästöjä ja tuottavuuden kasvua. Se ei ole pikkujuttua alalla, jonka vuosittainen liikevaihto Suomessa on noin 34 miljardia euroa.

Suomen lisäksi rakentamisen kustannustehokkuutta ja rakennetun ympäristön älykkyyttä edistävä digitalisaatio ja alustaratkaisut ovat kysyttyjä kaikkialla, missä kaupungistuminen etenee. Innovaatioista myös maksetaan. Tarjolla on paikka edelläkävijänä, sillä Suomi on paalutettu osaamisella, jonka päälle voidaan rakentaa kansainvälisestikin merkittävä rakennusalan digitalisoitumisen menestystarina. Ilman ministeriöiden tukea tuo tarina jää kuitenkin kertomatta.

Rakennusalan digitalisaatiosta puhuttaessa Suomessa ei tarvitse paukutella henkseleitä ilman katetta. Juuri päättyneellä vaalikaudella hallituksen kärkihankkeisiin lukeutuneen kiinteistö- ja rakentamisalan KIRA-digin ja sen synnyttämien kokeiluhankkeiden onnistuminen on merkki siitä, että suunta on oikea. Tulosten on laskettu tuovan yksinomaan Suomessa hyötyä noin 5,5 miljardia euroa vuodessa laajasti käyttöönotettuna. Tuloksien valossa kannattaa miettiä, millainen merkitys kokeilujen jalostamisella ja skaalaamisella voi olla – myös kansainvälisesti.

Jotta rakennusalan digiloikka ei jää lyhyeksi tai ole hyppy tuntemattomaan, alkavalla hallituskaudella tulee ymmärtää rakennusalan kokonaisohjauksen kehittämisen palvelevan myös alan digitalisaatiota. Uudet ratkaisut voivat kokonaisohjauksen puuttuessa pahimmillaan muuttua pienen piirin puuhasteluksi ja omaisuudeksi. Suomessa on osaamista, joka mahdollistaa alustaratkaisujen kehittämisen datan välittämiseen ja jalostamiseen. Niille on käyttöä rakennusalalla aina maankäytön ja rakentamisten lupaprosesseista olosuhteiden hallintaan ja ennustamiseen sekä rakennetun ympäristön ylläpitoon ja ekologisuuden lisäämiseen asti.

KIRA-digi-hankkeessa oli mukana kokeilu, jossa tavoiteltiin Vantaan kaupungin rakennuslupaprosessin tietomallipohjaista sujuvoittamista.  Edelleen suurelta osin 2D-kuviin perustuvat kaavoitusprosessit ovat mitä oivallisin esimerkki käytänteistä, joissa digitalisaatiolle on tilausta. Tulevan hallituksen työpöydällä on maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen. Työ pitää sisällään myös kaavaprosessien uudistamisen. Kirsikkana hallitusti rakennetun digikakun päällä ovat toimialan käytäntöjen läpinäkyvyyden, yhtenäisyyden ja asiakaslähtöisyyden lisääntyminen, laadun paraneminen sekä työn mielekkyyden kasvu.

Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiossa valtion tuki tarkoittaa lähtöpotkua, ei koko muutoksen kannattelua. Valtion rahoitus olisi tarpeen kolminkertaistaa noin 25 miljoonaan euroon, jotta muun muassa tulokset saadaan vietyä mahdollisimman laajalti käytäntöön. KIRA-alan yhteisöt ovat jo omalla siemenrahoituksellaan käynnistäneet KIRAHubin jatkamaan KIRA-digin työtä. KIRA-digi on osoittanut, että hankkeille löytyy myös markkinoilta rahoittajia. Rahoittajat näkevät potentiaalin, joka ratkaisujen skaalaamisessa ja muille toimialoille viemisessä on.

Valtion rahoituspäätöksiä tehtäessä on muistettava, ettei digitalisaation edistämisessä ole kyse kulusta, vaan investoinnista, joka voi parhaimmillaan tehdä Suomesta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaation kärkimaan.

Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT


Teksti on julkaistu alunperin KIRAHubin kotisivuilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s