Valituksia ehkäistään vuorovaikutuksella – ja usein ihan livenä

hille kaukonenOlen tarkastellut suomalaista kaavoitusjärjestelmää näköalapaikoilta arkkitehtinä, Skanskan kaavakehitysjohtajana sekä erilaisissa työryhmissä ja aiemmin oman arkkiehtitoimistoni hankkeissa. Yksi kaavoitustyön ja rakennushankkeiden käynnistämisen suurista haasteista on kaavavalitusten hallinta ja niiden ehkäiseminen ennakolta. Kaavavalitukset viivästyttävät ja estävät rakennushankkeita ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa päinvastaiseen lopputulokseen kuin moni ajattelisi, eli huonompaan rakennettuun ympäristöön.

Kaavavalituksista vain noin joka viides johtaa valituksen mukaiseen lopputulokseen, loput todetaan kaavoitusprosessissa aiheettomiksi.  Osa niistä on hyvin epämääräisiä ja kumpuaa tietämättömyydestä. Järjestelmän kehittämisessä ovatkin mielestäni avainasemassa kuntalaisten tiedon lisääminen ja valitusoikeuden järkeistäminen.

Kaikkien ääni kuuluville

Kuntalaisten osallistaminen ja tiedon jakaminen tapahtuvat nykyään enimmäkseen digitaalisessa muodossa. Pohtia sopii, pitäisikö kuntalaisilla kuitenkin olla kaavaprosessien aikana enemmän mahdollisuuksia tavata kasvokkain työpajoissa ja muissa tilaisuuksissa kaavatyötä tekeviä asiantuntijoita, sillä virtuaalivuorovaikutus ei sovi kaikille.

Keskustelutilaisuuksista on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Skanska järjesti Tampereella Härmälänrannassa kaavoitushankkeen aikana tilaisuuden, jossa kohtasivat asukkaat ja kaavoittajat. Tapahtuma oli hyvin onnistunut. Vastaavissa tilaisuuksissa saavat kertoa ajatuksensa myös he, jotka odottavat toiveikkaina alueen kehittymistä ja uudisrakentamista. Heidän näkemyksensä jäävät liian usein kuulematta.

Valitusoikeus kaavasta on nykyisin hyvin laaja. Kunnallisvalituksessa asianosaisuutta ei vaadita, joten kuka tahansa kuntalainen voi valittaa kaavasta, vaikka hänellä ei olisi yhteyttä kaava-alueeseen. Ainoa edellytys on, että hän vain asuu saman kunnan alueella. Asianosaisuuden määritteleminen on tietysti vaikeaa. Voisiko kuitenkin lähteä siitä, että valittajalla pitäisi olla edes jokin yhteys alueeseen, jonka kaavasta hän valittaa? Valitettavasti Suomessa on alueita, joiden kaikista kaavoista valittavat toistuvasti samat henkilöt tai yhdistykset. Monissa valituksissa on perää, mutta valituksia tehdään ikävä kyllä myös sillä ajatuksella, että kaikki muutokset alueella pitää estää.

Kapuloita kunnan rattaissa

Kunnan kaavoittaessa isoja alueita saatetaan jokaisesta erillisestä kaavasta ja rakennusluvasta valittaa. Valitus saattaa pahimmillaan tarkoittaa hankkeen seisahtumista jopa vuosiksi. Aikaa ja henkilöresursseja kuluu valitusten tutkimiseen ja niihin vastaamiseen. Valitukset hidastavat myös maakauppoja, sillä kunnat eivät saa maata myytyä kaavan ollessa keskeneräinen. Liikenneinvestoinneista päättäminen on hankalaa, kun ei tiedetä, miten kaavavalitus vaikuttaa alueen suunnitteluun.

Rakennuttajalle valitus rakennusluvasta voi tulla yllätyksenä, vaikka aiemmin kaavoitusprosessin aikana mahdollisia riskejä olisi huolellisesti pyritty analysoimaan ja välttämään.  Rakennuslupavaiheessa hankkeeseen on usein jo varattu työntekijät, joille ei välttämättä ole toisia hankkeita, joihin he voisivat ainakaan kovin nopeasti siirtyä. Myös suunnitelmien teettäminen uudelleen maksaa rakennuttajalle.

Kuntien käytännöt yhteneviksi

Eri kunnissa on hyvin vaihtelevia kaavoituskäytäntöjä. Se haittaa ennen kaikkea suuria eri puolella Suomea toimivia yrityksiä, joita monet rakennuttajat ovat. Osa kaavoittajista haluaa puuttua kaavajärjestelmässä merkittävästi myös rakennuksen ulkonäköön ja yksityiskohtiin. Toisissa kunnissa ymmärretään paremmin, että rakennuksen ulkonäkö muovautuu prosessissa, johon kuuluu kaavoitusvaiheen lisäksi vielä rakennuslupavaihe.

On päivänselvää, että kaavoitusjärjestelmää on mahdollista ja tarpeen kehittää. Kuitenkin on myös samanaikaisesti totta, että kaavavalitusten takia moni hyvä, ihmisten elinympäristöä parantava ja liikenneyhteyksiä sujuvoittava hanke viivästyy tai jää kokonaan toteuttamatta.

Järjestelmän kehittämiseen liittyvä keskustelu ei saisi jäädä pienten piirien puheeksi, sillä kaavoitus koskee kaikkia. Heitäkin tulee kuulla, jotka toivovat, että alue kehittyy, uudistuu ja tarjoaa lisää mahdollisuuksia. Prosessin järkeistämisessä ei ole häviäjiä: suurimpia hyötyjiä siinä ovat asukkaat, yhteisöt, alueet ja kunnat itse.

Hille Kaukonen
Kaavakehitysjohtaja
Skanska

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s