2020 lähestyy, olemmeko valmiit

Suvanto_blogiinVuonna 2010 aloitettiin kymmenvuotinen ohjelma työtapaturmien kitkemiseksi rakennusalalta. Kunnianhimoisessa nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 -hankkeessamme lähestymme pistettä, jossa onnistumistamme tullaan pian arvioimaan todennäköisesti useiden tahojen suunnasta.

Olen aika varma, että tuskinpa kukaan tulee olemaan vahingoniloinen, vaikka puhdas nolla jäisi saavuttamatta. Itse asiassa nolla tapaturmaa -ajattelun toteuttaminen ei tarkoita sitä, että yhtään tapaturmaa ei enää koskaan tapahtuisi. Sen sijaan kysymys on asennoitumisesta eli siitä, että meillä on vankka näkemys, että joka ikinen tapaturma on ennalta torjuttavissa, vaikka emme vielä tällä hetkellä siihen pystyisikään.

Tällainen uusi asennoituminen on hankkeen aikana alalla vahvasti lyönyt läpi, ja se luo hyvän pohjan jatkoa ajatellen. Ja onhan meillä jo nyt lukemattomia nollaan tapaturmaan päässeitä työpaikkoja. Koko ajan yhä useammalta rakennustyömaalta voidaan sen päättyessä raportoida, että ainoatakaan tapaturmaa ei rakentamisen aikana tapahtunut. Tämä on työmailta loistava suoritus.

Matkalla rakennusalan nollaa tapaturmaa kohti meidän on kyettävä entistä tehokkaammin ottamaan opiksi kaikista sattuneista vaaratilanteista ja turvallisuuspoikkeamista, joita väistämättä työmailla edelleen esiintyy. Helppokäyttöisiä työkaluja tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi on hankkeen aikana tuotettu ja saatettu kaikkien vapaaseen käyttöön. Niiden käyttöön ottamisessa on kuitenkin edelleen rutkasti parantamiseen varaa. Keväällä kampanjoitu turvallisuushavaintomenettelyn aktiivinen käyttö ja siihen tarjottu maksuton mobiilityökalu näkyivät kyllä touko- ja kesäkuun tilastoluvuissa havaintojen lisääntymisenä. Havainnot ovat kuitenkin kasvaneet lähinnä niillä yrityksillä, joilla havaintomenettely jo aiemmin on ollut käytössä. Uusien käyttäjien määrässä sen sijaan lisääntymistä ei juuri nähty. Edelleenkin vain vähän yli viidennes vastanneista jäsenyrityksistä ilmoitti tekevänsä turvallisuushavaintoja työpaikoillaan.

Välineet meillä on siis olemassa. Turvallisuushavaintojen lisäksi hyviä työkaluja ovat muun muassa ePerehdytys ja UPA-arviointi. Lähestyvän pimeyden ja liukkauden tapaturmariskien torjuntaan toimiva väline on yhteiset turvallisuustuokiot. Tutuilla työkaluilla syntyy tulosta, kunhan käytämme niitä tehokkaasti.

Tarvitsemme tiukkaa kiriä tavoitettamme kohti, mutta ei turvallisuustyö suinkaan pääty vuoteen 2020. Se tulee jatkumaan niin kauan kuin rakentaminenkin.

Turvallista loppuvuotta!

Juha Suvanto
Asiamies, turvallisuusasiantuntija, Talonrakennusteollisuus ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s