Yli kolmikymmenvuotinen työrauha särkyy rakennusalalla

Tapio KariRakennusalan työehtosopimusneuvottelut ovat tänä keväänä olleet poikkeuksellisen vaikeat. Rakennusliitto haluaa tällä kierroksella enemmän kuin kukaan muu. Torstaina 19. huhtikuuta alkava lakko ei ole kellekään hyväksi.

Yli miljoona yksityisen sektorin palkansaajaa on hyväksynyt yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Julkisen sektorin palkansaajien korotukset poikkeavat yleisestä linjasta vain kertakorvauksen verran. Kertakorvausta on pidetty hyvityksenä julkisen sektorin lomarahaleikkauksista.

Rakennusliitto haluaa murtaa yleisen linjan, mikään muu ei riitä. Taannoin Rakennusliitto ei suostunut neuvottelemaan lainkaan kiky-sopimuksen toteuttamisesta rakennusalalla. Viesti oli silloinkin selvä: me neuvottelemme omat sopimuksemme kansainvälisestä kilpailukyvystä piittaamatta. Rakennusalalle ei tullut työajan pidennystä julkisen sektorin lomarahojen leikkauksista puhumattakaan. Kuitenkin lakisääteiset työntekijän maksujen alennukset tulivat rakentajille niin kuin muillekin. Halu erottautua joukosta saakin rakentajat näyttämään kansakunnan mustalta lampaalta.

Kilpailukyky koetuksella

Koska rakentaminen on pitkälti kotimarkkinateollisuutta, äkkinäinen voi ajatella, ettei sillä ole vaikutusta kansainväliseen kilpailukykyyn. Suomen kustannuskilpailukykyä arvioivassa Suomen Pankin raportissa kuitenkin todetaan vientiyritysten kuluista, että ”vuoden 2007 jälkeen Suomen tehdasteollisuuden suhteellista kannattavuutta on heikentänyt enemmän työkustannusten nousu tehdasteollisuuden ulkopuolella [mukaan lukien rakentamisessa] kuin tehdasteollisuuden omien työkustannusten nousu”.

Kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle joutuminen oli kova pala varsinkin kivipohjaiselle rakennustuoteteollisuudelle, kun samaan aikaan kilpailevan, kemian tai teknologian sopimusten piiriin kuuluvan rakennustuoteteollisuuden työaika piteni 24 tunnilla vuodessa. Esimerkiksi lasivillan valmistajat saivat merkittävän kilpailuedun kivivillan valmistajiin nähden. Rakennustuoteteollisuudessa kisaa käydään myös ulkomaisia yrityksiä ja tuotantolaitoksia vastaan.

Kirsikkana kakun päälle torstaina alkavat lakot on suunnattu kivipohjaisen rakennustuoteteollisuuden ytimeen eli betonielementtien ja valmisbetonin tuotantoon. Rakennusliitto on perustellut lakkoa palkkojen lisäksi työnantajien vaatimilla huononnuksilla, mikä on puhdasta propagandaa. Rakennusliiton tavoitteena ei näytäkään olevan puhdas voitto, vaan työnantajien lyöminen maahan.

Onko kolme tonnia matala palkka?

Vuosina 2005 – 2017 rakennusteollisuudessa on sovittu 9,5 prosenttiyksikköä eli kolmanneksen suuremmat sopimuskorotukset kuin teknologia-alalla. Samaan aikaan myös todelliset ansiot nousivat rakennusalalla teknologiaa enemmän, vaikka tuolle ajalle kohdistuu rakentamisen kannalta todella heikkojakin hetkiä. Säännöllisen työajan ansioiden nousu oli rakentamisessa 32 prosenttia ja teknologiassa vain 25 prosenttia.

Säännöllisen työajan tuntiansio vuonna 2003 oli rakentamisessa kolmisenkymmentä senttiä korkeampi kuin teollisuudessa keskimäärin. Vuonna 2016 ero oli venähtänyt noin kahdeksaankymmeneen senttiin. Rakennustuoteteollisuudessa puolestaan säännöllisen työajan ansio oli vuonna 2003 lähes euron pienempi kuin teollisuudessa keskimäärin. Vuonna 2016 ero oli enää nelisenkymmentä senttiä.

Vuodesta 2003 vuoteen 2016 rakentamisen identtiset työntekijät eli kahdessa peräkkäisessä palkkatilastossa olleiden henkilöiden säännöllisen työajan ansiot olivat nousseet yli 60 prosenttia, noin viisitoista prosenttia enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin.

Rakennusala ei ole matalapalkka-ala. Vuonna 2016 säännöllisen työajan tuntiansio oli teollisuudessa keskimäärin 17,17 kun se rakentamisessa oli 17,93 eli keskimäärin noin 3000 euroa kuukaudessa. Rakennustuoteteollisuudessa keskimääräinen säännöllisen työajan keskiansio oli piirun verran teollisuuden keskimääräistä alempi, 16,74 euroa.

Rakennusalalla työsuhteet eivät ole aina yhtä pysyviä kuin muilla aloilla, mutta Suomen hyvä työttömyysturva huolehtii siitä, että työtä haluava rakennusammattilainen ei väliaikaisen työttömyyden kohdatessa vaivu köyhyyteen. Ammattilaiselle riittää kysyntää huonoinakin aikoina.

Lakolla voi olla hallitsemattomia vaikutuksia

Ammattimies on toki palkkansa ansainnut, mutta olisiko hänen tällä kertaa kohtuullista tyytyä samaan kuin kaikki muut palkansaajat. Mikä oikeuttaisi isompiin korotuksiin kuin esimerkiksi merkittävästi matalapalkkaisemmilla naisvaltaisilla aloilla? Ammattirakentajalla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet neuvotella käytännössä itselleen hyvä palkka.

Meille on monta kertaa neuvottelujen aikana kerrottu, että tes-neuvottelut ovat voimalaji, jossa lopulta ratkaisee se, kenen perperissä hihat kestää. Tämä on ikävän totta, mutta pullistelulla voi olla seurannaisvaikutuksia, joita ei pysty ennakoimaan.

Onko nyt syntymässä oleva konflikti omiaan edelleen lisäämään yritysten ulkopuolisen työvoiman käyttöä ja välttämään työntekijöiden omille kirjoille ottamista? Onko rakennusala muusta yhteiskunnasta riippumaton saari, jossa kustannuksia voidaan muista piittaamatta kasvattaa ja maksattaa hinta yleisen linjan korotuksiin tyytyneillä asiakkailla?

Rakennusala ei ole ollut mikään lakkoherkkä ala. Viimeinen kova yhteenotto rakennusalalla oli keväällä 1986. Melko pian sen jälkeen alkoi 90-luvun syvä lama, joka teki työttömäksi puolet rakentajista ja josta nousu kesti kymmenen vuotta.  Tämän kevään alku muistuttaa paljon kevättä 86, toivottavasti seuraukset ovat kuitenkin vähemmän vahingollisia.

Tapio Kari
Työmarkkinajohtaja
Rakennusteollisuus RT ry

2 thoughts on “Yli kolmikymmenvuotinen työrauha särkyy rakennusalalla

  1. ”Onko nyt syntymässä oleva konflikti omiaan edelleen lisäämään yritysten ulkopuolisen työvoiman käyttöä ja välttämään työntekijöiden omille kirjoille ottamista?”

    what can i say itsehän rt ajaa vuokratyövoiman täydellistä vapauttamista ja sitten itketään tälläistä kuraa, masentavaa :/

    Tykkää

  2. vuokramiehet rakennusliiton tes;in alle tänne töihin niin ei vääristä rakennustuotealan töitä tässäkään maassa ja on sitten niillä samat edut suomiduunarin kanssa..voivat lakkoilla myös 🙂 isännät eivät aattele kuin itseään..elintaso nousee kun ruuan hinta nousee, bensan hinta nousee.. johtajat pitäs laittaa duunarin kanssa samalle tasolle !!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s