VTT:n rakennuksiin soveltamalla logiikalla autoista vähäpäästöisimpiä olisivat 70-luvun koslat

Jussi_MattilaVTT julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa betonikerrostalon hiilijalanjäljen kerrottiin olevan puukerrostalon vastaavaa suurempi. Vaikka tutkimuksen tekijä on arvostettu VTT, tutkimus ei kestä kriittistä tarkastelua.

Ongelma on täysin nurinkurinen tarkastelutapa. Yksinkertainen esimerkki: jos sama tutkimus olisi tehty autoille, tuloksena olisi saatettu kertoa, että 1970-luvun auton päästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin nykyaikaisen.

Näin on, koska nykyautossa on paljon enemmän suuren hiilijalanjäljen omaavia materiaaleja, kuten suurlujuus­teräksiä, kevytmetallivaluja ja elektroniikkaa.

Niiden tehtävänä on parantaa auton käyttöominaisuuksia ja turvallisuutta sekä eri­toten pienentää käytön aikaista hiilijalanjälkeä eli käytännössä polttoaineen­kulutusta.

On helppo ymmärtää, että autoissa päästöjen kannalta on oleellista, mitä tapahtuu auton käyttöiän aikana. Itse valmistus edustaa vain pientä murto-osaa käytön ympäristövaikutuksista.

Rakennuksissa asia on täsmälleen samoin. Rakennusten päästöt syntyvät niiden energiankulutuksesta eli lämmit­tämisestä ja rakennuksen huoltamisesta sekä korjaamisesta.

Materiaalien ja rakentamisen hiilijalanjälki edustaa ainoastaan noin viidennestä rakennuksen käytön aiheuttamasta hiilijalanjäljestä.

Tämä ei voi olla uutinen VTT:lle, koska fakta on noteerattu paitsi kansainvälisissä standardeissa myös Suomen rakentamismääräyksissä. Jälkimmäisissä todetaan, että rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia tulee aina tarkastella rakennuksen elinkaaren ajalta.

Puukerrostalojen ympäristö­vaikutuksia tarkastellaan kovin usein pelkästään rakennusajan osalta. Tätä voi pitää markkinointina, koska silloin voidaan jättää huomiotta puukerrostalon suuremmat päästöt rakennuksen käytön aikana. Onko VTT muuttumassa soveltavan tutkimuksen talosta markkinointi­yritykseksi?

VTT:tä vastaava ruotsa­lainen SP tutki taannoin puu- ja betonikerrostalojen ympäristö­vaikutuksia niiden koko elinkaaren ajalta. Tutkimuksessa betoninen kerrostalo osoittautui selvästi puukerrostaloa vähäpäästöisemmäksi.

”Allt är bättre i Sverige” pätee näköjään myös riippumattomaan tutkimukseen, ja se on vahinko Suomelle.

Jussi Mattila
toimitusjohtaja
Betoniteollisuus ry
rakenteiden elinkaaritekniikan dosentti, TTY

 

One thought on “VTT:n rakennuksiin soveltamalla logiikalla autoista vähäpäästöisimpiä olisivat 70-luvun koslat

  1. Olen kohta 20 vuotta pitänyt esitelmiä, antanut lausuntoja ja tehnyt kirjoituksia eri lehtiin siitä, kuinka rakentamisessa (ja muussakin toiminnassa) sääntelyn pitäisi perustua hiilijalanjälkeen, ei primäärienergiaan tms kuten nyt. (vertaa sähkölämmitys Suomessa: kerroin 1.7 => 0.3). Vajaa vuosi sitten ympmin edustaja lupaili, että muutos tapahtuisi 2025. Ja tietenkin hiilijalanjälki pitää laskea rakennuksen koko käyttöiälle. Ja kaikkein ymmärrettävimmäksi se tulisi muuttamalla päästöt ja muut vaikutukset rahaksi LCC-laskennalla (monetising); se ottaisi huomioon myös korkokannan, riskit etc. Blogista http://www.energiatyhmyrit.real.fi löytyy paljon dataa, infoa, tietämystä ja viisautta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s