Rapistunut tieverkko karkottaa yritykset muualle

Paavo Syrjö, INFRA ryKoko rakennusteollisuus hyötyisi tieverkon pitkän tähtäimen suunnitelmasta.

Suomen päätieverkko on kohtuullisessa kunnossa, mutta mitä alempiasteisille tielle ajetaan, sen heikommaksi tilanne muuttuu. Ongelmia on toki valtateilläkin. Tämä tuottaa harmia yrityksille.

Esimerkiksi Valtatie 8 on kärsinyt pitkään hankaluuksista. Ne johtuvat muun muassa tasoliittymistä ja 60 kilometrin nopeusrajoituksista, jotka ovat erityisesti raskaalle liikenteelle haastavia. Lisäksi tasoliittymistä lähteminen aiheuttaa vaaratilanteita ja ruuhkia sekä heikentää polttoainetaloutta.

Hallituksen väyläverkoston kunnostukseen jakama 600 miljoonaa euroa alkaa hiljalleen näkyä käytännössä. Se on saanut myös korjausvelan kasvun vihdoin pysähtymään. Valtatie 8:nkin tilanne paranee tulevaisuudessa investointien myötä.

Korjausvelkamäärärahoja kohdistetaan etenkin alempiasteiselle tieverkolle sekä painorajoitettuihin siltoihin, jotka vaikuttavat erityisesti metsäteollisuuden puukuljetuksiin ja maatalouden kuljetuksiin. Pahimmassa tapauksessa rekka saattaa joutua kiertämään kymmeniä kilometrejä paremman tien toivossa.

INFRA_Blogi_banneri

Sillä, kestääkö ajomatka kaksi vai kolme tuntia, ei teoriassa ole niinkään väliä, kunhan ajoaika ei vaihtele päivästä toiseen. Päivittäistä vaihtelua kuitenkin tapahtuu usein keväisin kelirikkoaikaan, kun roudan sulaessa pahimmat vauriot paljastuvat. Satamaan suuntaavan rekan täytyisi tietää ennalta, paljonko ajoaikaa lopulta kertyy – laiva kun ei odota.

Tieverkon kunto on tärkeä koko elinkeinoelämän ja erityisesti yritysten sijoittumisen kannalta. Alueet, joille on heikot yhteydet, eivät houkuta yrityksiä investoimaan. Näin on valitettavasti käynyt syrjäseudulla: infran rapistuessa yrityksetkin lähtevät parempien liikenneyhteyksien perässä. Syrjäseutujen sijaan esimerkiksi tehdas tai meijeri sijoittuu todennäköisemmin moottoritien läheisyyteen, jotta niin raaka-aine kuin lopputuotekin liikkuvat tehokkaammin.

Elinkeinoelämän kannalta pitkäjänteinen, kolmen hallituskauden mittainen suunnitelma tieverkon kunnostamisesta toisi yritysten päätöksentekoon aivan toisenlaisen ennustettavuuden logistiikan kehittymisestä kuin nykyinen neljän vuoden välein poukkoileva käytäntö. Olisi kaikkien etu, jos varmuudella tietäisimme, että kymmenen vuoden kuluttua esimerkiksi valtatie 8 olisi varmasti tasoliittymistä vapaa tie.

Paavo Syrjö
Toimitusjohtaja
INFRA ry


Kirjoitus on julkaistu aiemmin INFRA ry:n sekä  Y-Studion blogissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s