Miksi juuri kuntien kiinteistöt homehtuvat?

Jani Kemppainen”Jos haluaa tietää mitkä ovat kaupungin kiinteistöjä, niin riittää, kun kiipeää vesitorniin ja katsoo mitkä katot ovat ruosteessa.” Vaikka sanonta on kärjistetty, se ei ole ihan tuulesta temmattu.

Sisäilmaongelmat ovat valitettavan tuttuja niin päiväkodeissa, kouluissa kuin kunnantaloissakin. Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden mukaan ongelmia on erityisesti vanhoissa rakennuksissa ja kuntien kiinteistöissä. Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita esiintyy 12–18 prosentissa koulujen ja päiväkotien kerrosalasta.

Yli puolet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöistä on yli 40 vuotta vanhoja, ja ne alkavat olla teknisen elinkaarensa päässä. Iso osa on peräisin 1960-70-luvuilta, jolloin käyttöön otettiin uusia rakenneratkaisuja, kuten tasakattoja ja valesokkeleita. Nämä ovat sittemmin osoittautuneet riskialttiiksi varsinkin, jos huollosta tingitään.

Menneillä vuosikymmenillä kouluissa työskenteli ja asui talonmies, joka piti nurkat kunnossa ja siinä sivussa oppilaat herran nuhteessa. Nykyisin tukkiutuneet rännit tai seinää vasten sulava lumi eivät samalla lailla osu satunnaisesti paikalla käyvien huoltomiesten silmiin.

Mikä menee pieleen?  

Säästöpaineissa korjauksiin ryhdytään usein vasta siinä vaiheessa, kun ongelmia on jo ilmennyt. Tällöin korjaaminen tulee hankalammaksi ja kalliimmaksi ja rakennuksissa ehditään altistua sisäilmahaitoille. Kuntien toimitiloissa arvioidaan olevan korjausvelkaa noin 2,5 miljardin euron edestä. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka olisi pitänyt käyttää tarpeellisiin korjauksiin, jotta rakennus olisi tyydyttävässä käyttökunnossa.

Korjaushankkeet puolestaan saattavat epäonnistua eivätkä poista kokonaan tai pysyvästi sisäilmaoireilua. Asiantuntijoiden mukaan tähän voi olla syynä se, että korjauksia lähdetään tekemään puutteellisin tiedoin rakennuksen kunnosta, korjaukset ovat liian suppeita eikä vaativien korjaushankkeiden suunnittelijoilla ja toteuttajilla ole tarvittavaa erityisosaamista.

Pahoin vaurioitumaan päässyt koulu on kuin entisen alokkaan asento: Se ei korjaamalla parane, vaan täytyy tehdä kokonaan uusi. Tämä tulee monesti edullisemmaksikin. Samalla voidaan luoda kokonaan uudenlaisia oppimisympäristöjä ja monikäyttöisiä tiloja. Taloudellisinta on tarkastella palveluverkkoa kokonaisuutena, luopua osasta vanhoja kiinteistöjä ja rakentaa uudet tarkkaan harkiten kuntalaisten tarpeiden mukaan.

Nyt moni jo varmaan puuskahtaa, että entä kun ne uudetkin rakennukset ovat heti homeessa. Uusissa rakennuksissa mahdolliset kosteusvauriot yleensä havaitaan ja korjataan ajoissa eikä sisäilmaongelmissa ole useinkaan kyse homeesta vaan muunlaisista päästöistä. Nämä eivät ole myrkyllisiä mutta voivat aiheuttaa oireilua. Esimerkiksi uusista rakennus- ja sisustusmateriaaleista haihtuu uusina huoneilmaan kemiallisia yhdisteitä eli VOC-päästöjä, joille on määritetty sallitut raja-arvot.

Muovimatot ja betoni ovat osoittautunut haasteelliseksi yhdistelmäksi. Joissain tapauksissa sisäilmaongelmia on ilmennyt, vaikka betoni olisi ollut oikeaoppisen kuivaa ja työ olisi tehty kaikkien laatukriteereiden mukaisesti. Rakennusteollisuus onkin käynnistänyt tutkimushankkeen, jotta löydetään tasoitteiden, liimojen ja mattojen taatusti toimivat yhdistelmät ja toteutustavat.

Mitä pitäisi tehdä?

Tehokkain keino sisäilmahaittojen ehkäisyyn niin vanhoissa kuin uusissakin rakennuksissa on koneellisen ilmanvaihdon säätäminen oikein ja pitäminen päällä jatkuvasti. Näin sisäilma vaihtuu riittävästi, tiloihin ei synny alipainetta joka vetää korvausilmaa epäpuhtaiden rakenteiden läpi eikä esimerkiksi ilmanvaihtokanaviin pääse kertymään kosteutta ja haitallisia aineita.

Sekä vanhoissa että uusissa kiinteistöissä esiintyy myös suoranaisia suunnittelu- ja rakennusvirheitä. On tärkeää, että kunnat vaativat hankkeissaan korkeaa laatua sekä suunnittelulta että rakentamiselta ja myös valvovat saavansa sitä. Yhteistyökumppaneiden valinnassa on käytettävä muitakin kriteereitä kuin halvinta hintaa, vaikka hankintalaki ja valitusprosessit markkinaoikeuteen eivät tee siitä helppoa.

Lisäksi laadun tekemiseen on varatta riittävästi aikaa ja resursseja. Toisinaan rakentamisaikataulua halutaan kiristää, jotta esimerkiksi uusi koulu saadaan valmiiksi ennen seuraavan lukuvuoden alkua elokuussa.

Kiinteistö- ja rakentamisalalla on tehty paljon tutkimuksia, koulutettu asiantuntijoita, laadittu ohjeita ja kehitetty menetelmiä kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Aineistoa on myös koottu kattavasti yhteen Rakentamisen kosteudenhallinta -tietopankkiin, jonka ovat teettäneet Rakennusteollisuus RT ja ympäristöministeriö.

Tietoa on tarjolla riittävästi, kun vain kaikki osapuolet toimivat sen mukaisesti. Tässä on avuksi kymmenen suurimman kaupungin sekä kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen kosteudenhallintasitoumus, jolla otetaan laajasti käyttöön parhaat toimintatavat kosteuden saamiseksi hallintaan.

Jani Kemppainen
Asiamies
Rakennusteollisuus RT

20 thoughts on “Miksi juuri kuntien kiinteistöt homehtuvat?

  1. Vanhan autoni joudun katsastamaan ja korjaamaan mahdolliset viat 1 kk:n sisällä vuosittain oman ja muiden tiellä liikkujien turvallisuuden vuoksi. Sama velvoite pitäisi koskea myös kuntien kiinteistöjä.
    Esimerkki elävästä elämästä. Kun entisen kouluni saumapeltikatto vuoti norona vettä vintille, kunnan kiinteistöpäällikön vastaus korjauskehotukseeni oli: ”Laita sinne vintille ämpäri”. Tätä ensiapua kesti siihen asti kunnes kiinteistö vaihtoi omistajaa.

    Liked by 1 henkilö

  2. Suurin ongelma on lämpötila ei hometta synny lämpimässä ,toinen ilmastointi jolla imetään homeet rakenteista jos poistetaan imurit muualta kuin wc tiloista ja lämmitetään tuloilma yli 22 astetta ei homehdu .hyvä esimerkki vanhoissa kouluissa ei ollut hometta ennen ilmastointia

    Liked by 1 henkilö

  3. Olen ollut tekemisissä kymmenien kuntien rakennustoimistojen kanssa ja minä en ihmettele miksi rakennukset homehtuvat ja ovat sekundaa.

    Liked by 1 henkilö

  4. Kyllä yksityisissäkin rakennuksissa on homeongelmia, mm. suomalaisen suuren rakennusliikkeen tiloissa. Ero julkisiin on siinä, että yksityiset hoitavat asiat kuntoon ilman mediaa ja asiatonta keskustelua.

    Tykkää

  5. Vastaus: Kunnilla ja kaupungeilla on niin paljon tietäviä ja osaavia johtajia ja päälliköitä eri tasoissa. Hallinnon tasoja löytyy suunnittelussa/taloudessa/päätöksenteossa/valvonnassa/hyväksynnässä jolloin rakentaja ottaa ohjat käsiinsä ja veronmaksajat kuittaavat laskun. Työn valvojat kuitataan kintaalla sillä rakentaja osaa kyllä voidella kitisevät ja hidastavat rattaat. Viimeinen voitelu tapahtuu silloin kun arkkitehtoonisesti suunniteltu luomus vaatisi korjauksia ilmastollisesti mahdottomana toteuttaa – silloin löytyy ylemmältä tasolta ymmärtäjä jonka avustuksella valvovan mestarin suut tukitaan ja suunniteltu susi valmistuu myöhässä ja kustannukset ylitettynä.

    Liked by 1 henkilö

  6. Eikö ilmanvaihto säädetä alipaineelle ? Näin ainakin kaikki toimii, vaikka ei olisi kuin poistot ilman konetta. Vai haluatko työntää kostean ilman rakenteisiin

    Tykkää

  7. Oma mielipiteeni on. Kun 2005 lopetettiin ”korvamerkitty” valtionapu kuntien kouluverkostojen ylläpitoon, alkoi kouluverkosto rappeutumaan. Rahat on sitten mennyt hallinnon paisuneisiin byrokratiaan/kustannuksiin. Esim. kuntaliitoksien päällekkäisvirat.

    Tykkää

  8. Iso ongelma on ilmanvaihdon sulkeminen viikonlopuiksi ja yöaikaan. Jos koneellinen ilmanvaihto on valittu ja asennettu, ei sitä saa sulkea ikinä. Laitevalmistajatkin kieltävät sen. Pienen energiansäästön nimissä pilataa rakennukset. Myös tuloilman kanssa on esiintynyt ongelmia.

    Liked by 1 henkilö

  9. Kaikkien Suomen kuntien ja kaupunkien julkisten kiinteistöjen katolla on langattoman liikenteen antennit. Samoin korkeissa kiinteistöissä suuria antenneja jotta langaton liikenne toimisi. Kiinteistöissä sitten saattaa olla 100-600 wlan älypuhelinta päällä mukaanlukien tietokoneet ym tekniset laitteet. Rakennuksiin kohdistuu erittäin voimakas lämpöä tuottava säteily, jolla ihan varmasti on vaikutus mikrobikasvuun rakenteissa. Se lämpövaikutus vaikuttaa voimakkaasti ihmisiin kerrostaloissakin, kun wlan kenttä ulottuu muihin asuntoihin niin että ihmiset eivät saa mm.unta. Rakennusmateriaalit sisältävät ennen vuotta 1994 haitallisia aineita. Kun rakennuksissa on poistoilma niin se imee rakenteista myrkyllisiä aineita, ja kun on kyseessä korjaamattomia vesivahinkoja, niin erittäin myrkyllisä rakennepäästöjä. Ihmiset sairastuvat vakavasti ja tila johtaa työkyvyttömyyteen sekä työpaikkakyvyttömyyteen.Minun ehdotukseni on sellainen, että kaikki kännykät pitää sulkea tai laittaa lentotilaan kun ollaan liikenteessä, koulussa työssä tai tapahtumissa. Näin voidaan suojella säteilyltä ja syöviltä ihmisiä ja keskittyminenkin on aivan erilaista.
    Ilmastointi voidaan jokapaikassa säätää oikein LVI osaajien toimesta. Kun asuntokanta muuten vanhenee , niin on rakennettava uutta tilalle ja entinen purettava suojatusti niin, että haitta-aineet eivät leviä naapuriraknnuksiin.

    Tykkää

  10. Olen aikoinaan kuullut viisaasta professorinaisesta, jonka kokemuksesta homeiden juuret ovat niin syvällä alustassaan siinä vaiheessa kun ne havaitaan, että polttaminen on ainoa vaihtoehto rakenteille, mihin home on iskenyt. Vuosien kuluessa näyttää yhä vahvemmalta hänen näkemyksensä asiaan olevan oikea. Toinen virhe, mitä on paljon tehty, on vanhoihin kiinteistöihin koneellisen ilmastoinnin laitto. Sillä saadaan kaikki vuosien aikana kerääntyneet mikrobit liikkeelle.

    Tykkää

  11. Meillä on maailman korkeimmat verot ja pakkomaksut, mutta ne rahat eivät riitä mihinkään. Vika on tuolla päättäjissä.

    Tykkää

  12. Tietysti, koska rakentajat huiputtavat yhteiskunnan kiinteistöjä tehdessä. Kuten teiden kanssa on myös. Ei mitään kontrollia siitä, miten tehdään. Yksityinen kun teettää, pitää huolen ettei kuseteta!

    Tykkää

  13. Kaikki hakevat teknistä syytä ja ratkaisua koulujen homeongelmiin, mutta ehkäpä ongelma onkin henkisellä puolella. Koululaiset voivat huonosti ja esim. Masaru Emoto on kokeillaan osoittanut että hedelmät ja kasvit joille puhutaan kauniisti pysyvät kunnossa ja ne joille tiuskitaan ja ärhennellään pilaantuvat nopeasti. Ehkäpä näin?

    Tykkää

  14. Itse olen vanhaa LVI- alan koulukuntaa, jolle opetettiin, että rakennukset on syytä pitää hieman alipaineisina, ettei kostea sisäilma pääse pilaamaan ulkoseinien rakenteita. Näin kannattaa menetellä ainakin terveissä rakennuksissa.

    Kun rakennusta ei käytetä, ilmastointi voidaan säätää minimiin, koska kosteuskuormia ei ole. Jos julkisten rakennusten ilmastointi toimisi täysillä koko ajan energia- ja suodatuskulut kolminkertaistuisivat. Puhutaan yli 100 miljoonan kuluista/vuosi. Mielummin opetukseen nämäkin rahat. Sisäilman päiväaikaiseen laatuun ilmastoinnin yö käytöllä on olematon vaikutus.

    Jukisten rakennusten ilmastointiin sinkoilee mielikuviin perustuvia ratkaisuja. Asioista vastaavien kannattaa pitää päänsä kylmänä eikä muuttaa yleisiä käytäntöjä, ellei ole selvää näyttöä, että se kannattaa.

    Tykkää

  15. Kyllä ne asuinrakennuksetkin homehtuvat, niistä ollaan vain visusti hiljaa, jotta arvo ei laske (romahda).

    Home-ongelmat ilmaantuivat laajalti uusien teollisten lämpöeristeiden myötä, kun samalla ei muutettu rakennusnormeja ennaltaehkäisemään rakenteiden homehtumista. Monessa maassa on laitonta käyttää lasi- tai kivivillaa homesuojaamattoman puurakenteiden kanssa. Suomessa saa näin tehdä, ja kas, todennäköisesti jokainen niistä on jostakin kohtaa homeessa, sillä homeitiöitä on kaikkialla. Kun kosteusolosuhteet ovat otolliset, näihin rakenteisiin muodostuu hometta. Tietenkin on muitakin nykyrakennusten ongelma-alueita , esim. ilmastoinnin onnistuminen, heikosti tuulettuvien ala- ja yläpohjarakenteiden käyttö, joiden pitää olla oikein suunniteltu ja rakennettu, mutta tämä tämä lasi- ja kivivillan laaja käyttö lienee suurin syntipukki laajassa homeongelmassa

    Asiantuntijat odottavat nyt sitten kauhulla tulevaiuuden uusia ongelmia 0-energia talojen lisääntyessä, koska niiden rakenteiden kosteustasot saattavat nousta korkeaksi, ja taas home alkaa kukkia..

    Tykkää

  16. Syynä on se, ettei osata kouluttaa, suunnitella, rakentaa ja ylläpitää. Saati korjata oikein, koska ei osata suunnit….

    Ei vain osata tehdä.
    Lastensairaala, yms. tulevat olemaan homeessa ainakin osittain 5-10 vuoden kuluessa valmistumisesta. Kun ei osata.

    Tykkää

  17. Blogissa kysytään, miksi juuri kuntien kiinteistöt homehtuvat? Vähättelemättä julkisten rakennusten sisäilmaongelmia väittäisin kuitenkin, että sisäilmaongelmissa on kysymys laajemmin koko rakennusalan ja -teollisuuden tuotantokulttuurista ja toimintakäytännöistä. Nyt puhutaan paljon homeesta, mutta se ei ole alan vakavin sisäilmaongelma, vaikkakin yleisin.

    Tampereella puhuttaa pienyrityksiä sisältäneen Onkiniemen vanhan tehtaan sisäilmasta vahingossa löydetty asbesti. Jotta asiat eivät tulisi esiin vahingossa, uusi asbestilaki edellyttää, että ennen vuotta 1994 rakennettuihin taloihin tehdään remontin yhteydessä asbestikartoitus. Kartoitus tehdään, jos vaikkapa vaihdetaan kylpyhuoneen laatat tai hiotaan seiniä. Tämä maksaa satoja euroja. Aiemmin remontteja on tehty tuhansittain ilman kartoituksia.

    Asetuksessa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä varmistetaan, että tuotteen ostaja tietää mitä pakkauksessa saa. Hillopurkin pakkausmerkinnän ainesosaluettelosta näkee tuotteessa käytetyt aineet ja tuotteen ravintoarvon. Näin on kaikkien elintarvikkeiden laita. Miten rakentamisen kulttuuri voi olla sellainen, että emme vieläkään tiedä, mistä aineista satoja tuhansia euroja maksava asuntomme on rakennettu. Mikä on lainsäätäjän, rakennusteollisuuden ja rakennuttajan moraalinen ja oikeudellinen vastuu? Mahdollisesti tuhannet ihmiset ovat altistuneet ja altistuvat vieläkin tietämättään asbestille asumisen yhteydessä. Onneksi likikään kaikki eivät sentään sairastu.

    Tykkää

  18. Vanhoista painovoimataloista ilmastoin kokonqaan pois ,tuuletus kuten ennenkin kahvitunnilla ja aamuseela ikkunat auki hetkeksi-kouluista lapset ulos valitunniksi ja lasit auki-se on siina

    Tykkää

  19. Olen ihmetellyt rakennusalalla toimivana ja oman rakentajana yms. että miksei siinä talossa joka on itse tehty ole koskaan hometta.. ? Mutta jos ostat talon ja laina painaa päälle jne. niin kas kummaa alkaa sairastelu yms. ???? Tunnetteko ketään joka on rakentanut oman talon ja sanoo myöhemmin että talossa on hometta ??

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s