Pyhän lehmän pyhä parkkipaikka

Anu KärkkäinenAutottomat asukkaat eivät voi valita, haluavatko maksaa asuntojen hinnoissa tai vuokrissa myös autojen alla olevista neliöistä eikä rakennuttaja saa päättää, paljonko autopaikkoja tehdään. Autopaikkojen määrä on korkeemman kädessä eli kuntapäättäjien nuijan alla.

Valveutuneet kuntavaaliehdokkaat, mukaan lukien valtiovarainministeri Orpo, toivat ennen vaaleja esiin näkemyksensä siitä, että autopaikkojen määrää tulee vähentää, koska niiden rakentamisen tiedetään nostavan uusien asuntojen hintaa. Asia onkin aidosti vastavalittujen kunnanvaltuutettujen käsissä.

Mikään laki ei määrää, kuinka monta autopaikkaa yksittäiselle kiinteistölle tulee rakentaa. Vähimmäismäärä lukitaan asemakaavassa ilmoittamalla, montako autopaikkaa pitää tehdä esimerkiksi sataa kerrosneliömetriä kohden. Asemakaava määrittää myös sen, miten paikat tulee toteuttaa, kuten autokatokseen, pysäköintihalliin tai pysäköintiluolaan.

Kun vaikka Keuruulle rakennetaan autopaikkoja, ne rakennetaan kerrostalon pihaan ja rakentamiskustannus syntyy asfaltoinnista, lämpötolpista ja maalauksesta sekä mahdollisesti katoksesta. Kustannus jää tuolloin muutamiin tuhansiin euroihin. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa parkkipaikat on rakennettava esimerkiksi talon pihakannen alle tai pysäköintitaloon. Kalleimmillaan autopaikka maanalaisessa luolassa meren äärellä voi maksaa jopa 80 000 euroa.

Maksatko naapurisi autopaikasta?

Viime aikoina on korostettu sitä, että autopaikkojen rakentamiskustannuksen tulee kohdistua ainoastaan paikkoja tarvitseville. Käytännössä tämä toteutuu nykyisin vain harvoin.

Kun autopaikkoja myydään asunnosta erillisinä esimerkiksi 20 000–40 000 euron hintaan, niiden todellinen kustannus voi olla vielä selvästi korkeampi. Parkkipaikkojen hinnat pyritään asettamaan sellaiseksi, että ne ylipäänsä menisivät kaupaksi, jolloin osa kustannuksista joudutaan usein jyvittämään asuntojen hintoihin. Tästäkin huolimatta autopaikkoja jää enenevässä määrin myymättä rakennuttajan riesaksi.

Kiinteistölle rakennettavat taloyhtiön vieraspaikat tulevat myös luonnollisesti aina kaikkien asunnonostajien maksettaviksi. Lisäksi tiedossa on tapauksia, joissa esimerkiksi opiskelija-asuntojen yhteyteen rakennetut autopaikat eivät ole käytössä. Tyhjien autopaikkojen kulut nostavat näin välillisesti autottomien opiskelijoiden vuokria. Viime kädessä maksaja onkin aina tavallinen kuluttaja.

Parkkipaikkojen määrän mitoittamiseen tarvitaan lisää joustavuutta ja uudenlaisia ideoita. Etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle rakennettavissa taloissa autopaikkojen määrän tulee voida olla normaalia pienempi. Esimerkiksi Berliinissä on alueita, joilla ei ole lainkaan parkkipaikkavelvoitetta, vaan rakennuttaja voi päättää niiden tekemisestä, jos näkee niille olevan kysyntää.

Pysäköintitilaa voitaisiin toteuttaa myös muualle kuin suoraan talojen yhteyteen, kuten erillisiin, asuinalueiden yhteisiin parkkihalleihin. Tulevaisuudessa yleistyvä autojen ja yhtä lailla parkkipaikkojen yhteiskäyttö älyohjauksineen mahdollistaa myös sen, että autojen alta voidaan vapauttaa entistä enemmän tilaa ihmisille.

Anu Kärkkäinen
Johtaja
Rakennusteollisuus RT

13 thoughts on “Pyhän lehmän pyhä parkkipaikka

  1. Kyllä. Myös pyörätelineet, katokset ja kellarit sekä pyörätiet tulisi kohdistaa pyöräilijöiden itse kustannettaviksi, nykyisellään nostavat autoilun hintaa.

    Tykkää

    • Hei! nyt puhuttiin autopaikoista, miten koet oikein edistävän asiaa ottamalla esille aivan muun asian? Aivan yhtälailla sama pätee kaikkeen muuhunkin liikkumiseen ja no, kaikkeen muuhunkin.

      Sitäpaitsi yhden auton paikalle menee usea pyörä, eivätkä pyörävarastotkaan usein ole yhden auton tallia isompia. Mittaluokaltaan siis aivan oma juttunsa.

      Mutta hyvä että Erkki sait tässä katkeruuttasi nyt purettua.

      Tykkää

  2. Kun lukee kyseisen lakipykälän ja pohtii, mikä sen ratio on, huomaa, että laki edellyttää, että autopaikkoja on riittävästi. Autot säilytetään joka tapauksessa jossain. Jos talon asukkaat eivät kustanna autopaikkoja, maksajina ovat kunnan veronmaksajat. Ilmaisia paikkoja ei ole.
    Talousteoreettisesti optimaalinen ratkaisu olisi, että rakennuttaja takaa normaalihintaisen autopaikan jokaiselle asukkaalle, joka sitä tarvitsee, ja saa päättää, paljonko niitä rakentaa.
    Autopaikat on mahdollista irrottaa asuntojen hinnasta siten, että ne toteutetaan tytäryhtiöön, joka toimii omakustanteisesti ja jossa yhtiölaina on mahdollisimman suuri.

    Tykkää

  3. Ei ammattilaisena täytyy hitusen ihmetellä, että päteekö tämä kirjoittajan mielestä joka kaupunkiin ja kylään? Itsellä tulee mieleen isojen kaupunkien ydinkeskustat pienellä säteellä. Silloinkaan en purematta niele autopaikoista johtuvaa kalleutta, koska joka tapauksessa pohjat joudutaan tekemään, paaluttamaan, autopaikkoja tai ei, joka tapauksessa perustamiskulut tulevat ja olen pitänyt lähinnä maanalaisia autohallien paikkoja lähinnä rakennusyhtiön rahantekotapana – sama tehdä, ei nosta juuri kustannuksia ja voi myydä hyvällä katteella asuntojen lisäksi.

    Tässä valossa mielestäni 10m2 alueesta esim. 15000 euroa on melkoinen sijoitus oli paikka missä vain.

    Täytyy ihmetellä kirjoittajan motiiveja jos kirjoitukseni pitää vähääkään paikkaansa.

    Tykkää

  4. No nythän on hoksattu tämmönen maailmaa mullistava keksintö. Ei tämä ole ensimmäinen eikä viimeinen ”neronleimaus”. Mutta piru asuu yksityiskohdissa. Taitaa tämänkin kanssa käydä vielä niin kuin entiselle miehelle, että kenkään mahtu helposti kolme sukkaa mutta ei jalka. Ps. miksi minun pitää maksaa kansallisoopperan kuluja, kun en käytä sen palvelujakaan ? ym ym…

    Tykkää

  5. Rakentamisessa kuten myös parkkipaikkojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ihmisten liikkuvuus. Harvempi asuu samassa paikassa/taloyhtiössä koko ikäänsä. Jos taloyhtiöllä on riittävä määrä tolppapaikkoja, katospaikkoja tai viraspaikkoja, se on myös asunnon myyjälle etu. Vaikka ensimmäiset ostajat kuinka eläisivät viherpilvessään, voi muutto näille taivaanmaalareille olla tulossa yhtä hyvin kuin muillekin. Pitäisi nähdä tilanne myös tulevaisuuden asukkaiden kannalta.

    Tykkää

  6. Mikä autosta tekee pyhän? Korkea verotus vai mikä? Miksi autot eivät ole pyhiä esim. Virossa ja Ruotsissa?

    Tykkää

  7. Paljonko maksaa yksi kerros rakennuksen pystytolppia ja verhoilulaudat?
    Eli pysäköintialue rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen.

    Tämä ratkaisee samalla sen että ihmiset eivät halua katutason asuntoja vaan pitää verhoja auki.

    Ja yhden kerroksen saa nykyään kaavaan Helsingissä helposti läpi. Tai vaikka kaksi.

    Tykkää

  8. Asukkaiden elämänvaihe myös vaikuttaa osin tuohon auton tarpeeseen, kuten jaksaako kävellä autolta pitemmän matkan päästä tai esim. pyörätuolilla rullata tai kuljettaa vaikkapa ostoksia useamman kerran auton (parkkitalon) ja asunnon väliä, jos ei kerralla jaksa kantaa. Tuo voi olla myös pienten lasten kanssa hankalaa, kantaa niin kaukaa.

    Tuntuu kovin lyhytnäköiseltä, että osa talojen pihoistakin tehdään siten, että niille on vaikkapa lämmitysjärjestelmän huoltoa varten autolla kovasti vaikea tulla lähelle, tai ainakaan kääntyä enää takaisin pihalta. Kivet ja aidat piha-alueella on toisinaan kuin aseteltu sillä mielellä, että jos joku autolla tulee, niin ottakoon riskin osumista. Huoltomies ei yleensä tule fillarilla.

    Myös esim. vanhusten hoitajien tulisi myös saada auto pikaisesti lähelle parkkiin, kun aikataulut ovat niin kiireiset. Jos ei ole parkkipaikkoja eikä pihalle pääse, niin ehtivätkö juuri pyörähtää sisällä?

    Kun tosiaan vielä muistetaan, että asunnon omistajat yleensä vaihtuvat, olisi kohtuutonta antaa ensimmäisten asukkaiden päättää, että talossa ei sitten autopaikkoja ollenkaan tarvita. Kylään tulevien vieraittenkin tarvitsee löytää lähistöltä autopaikka, joten niukkuus voi aiheuttaa runsaasti turhaa autoilua lähistöllä, sitä etsittäessä.

    Tykkää

  9. Itse olen aina muuttaessani varmistanut, että asuntoon kuuluu pysäköintipaikka!! Monasti jopa lähiöissä kadun varteen pysäköinti on kielletty. Nykyisessä asuinpaikassani rivitaloyhtiössä on neljä erillistä rivaria. Ensimmäisessä asunnot ovat yli 100 neliöisiä, niissä on etupihalla 2 autopaikkaa/asunto. Useimmilla niissä kalliimissa kämpissä asuvalla onkin 2 autoa. Muille on yksi lämpöpistokkeellinen parkkiruutu/asunto 10€/kk hintaan. Kaikki paikat ovat käytössä, vaikka kaikilla ei ole omaa autoa. Monet ovat suolaiseen hintaan vuokranneet autottoman autopaikan kakkosautolle. Tässä kyllä autoton voittaa!! Kuulemma n 100€ on tuollaisn paikan kuukausihinta, toden näköisesti vielä verottomana, liekö laillista?

    Tykkää

  10. Yksi tärkeä näkökulma on myöa se, että esimerkiksi Helsingin keskustaa ei pysty laajentamaan, koska tiivistä kaupunkimaista aluetta ei voi rakentaa autopaikkavatimusten vuoksi. Jätkäsaareesta ja Kalasatamasta ei tule kantakaupungin jatkoa. Ne eivät ole tarpeeksi tiiviitä, koska tilaa on pitänyt raivata autopaikoille. Rakennusten alakerroksista on jätetty kivijalkamyymälät pois, koska on pitänyt rakentaa pysäköintipaikkoja.

    Jos Jätkäsaareen olisi rakentanut pysäköintipaikkojen tilalle liiketilaa ja enemmän asuntoja, niin autoruuhkat olisi vähäisemmät ja alue olisi elävän keskustamainen. Joukkoliikenteellä olisi enemmän käyttäjiä ja ihmiset kulkisivat kaduilla kävellen niihin lukemattomiin palveluihin, koska autottomat ihmiset käyttävät lähipalveluita. Nyt se tulee olamaan autio alue, jossa pysäköintipaikat vievät eniten tilaa rakennuksissa ja kaupunkielämä loistaa poissaolollaan. Autolla ajetaan aina muualle hakemaan palveluita ja se ruuhkauttaa myös koko Länsisatamaa. Autottomuus olisi ollut kaikkien voitto.

    Liked by 1 henkilö

  11. Kumma, että rakennusteollisuuden edustaja ei ole havainnut, että yhteiskuntamme muodostuu perheistä, joissa molemmat vanhemmat käyvät työss ja aika monilla on lapsiakin. Töissä ja kaupoissa ja harrastuksissa kuljetaan pitkiä matkoja. Lasten kuljettaminen kouluun, harrastuksiin on joka päiväistä työtä.
    Rakennusteollisuus on ilmeisesti sitä mieltä, että fillarilla vaan mennään kaikkialle ja tavarat ja mukulat fillarin tarakalle satoi tai paistoi.
    Olisi luullut että rakennusteollisuuden intressi olisi lobata sellaisia asuntoja ja asuinalueita joita ihmiset haluavat. Ei maata pidä rakentaa lapsettoman, vihreän ideologian huumaaman, ihmisen ehdoilla. Esimerkin hakeminen Berliinistä on Suomen oloihin melko kaukainen idea. En myöskään usko, että tarkoitus oli panna Keuruulaiset ratikkaan, metroon ja busseihin vaihtoehtoisessa kehityksessä
    Parempaa ajattelua odottaisi suuren teollisuus eturyhmän suunnasta.

    Tykkää

  12. Suurissa maailman kaupungeissa rakennetaan korkeita taloja jotta saadaan sitä ”tiheyttä” aikaiseksi. Sellaiseen 20 – 30 -kerroksiseen taloon on helppo rakentaa vaikkapa kellarikerroksiin autopaikkoja ja ensimmäiseen pariin kerrokseen palveluja.

    Perustukset kun on joka tapauksessa kaivettava ja sitten autopaikkoja voi joko vuokrata taloyhtiön laskuun tai myydä osakkeina edullisesti. Hybridille tai sähköautolle voisi antaa vaikka alennusta jos tuntuu siltä että vihreät pääsevät joskus valtaan. Miksi sellaista ei tehdä Suomessa?

    Autopaikkoja pitää olla ja niiden olemassaolo tuo lisäarvoa (lue jälleenmyyntiarvoa) taloyhtiöön. Kaikki ihmiset kun eivät ole noita autottomia kirkasotsia.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s