Kilpailuvirastolta hyviä ideoita asuntotuotannon vauhdittamiseen

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi muutama viikko mielenkiintoisen rakentamisen sääntelyyn liittyvän raportin. Jo raportin nimi, Tarjonnan tiellä – rakentamisen sääntely ja paradigmaattisen muutoksen tarve, kertoo siitä, että loputtoman sääntelyn tie on viraston mielestä kuljettu loppuun, ainakin mikäli kasvukeskusten asuntotuotantotarpeeseen halutaan vastata. Virastolla on tunnetusti uskallusta tarttua arkoihinkin aiheisiin, ja kun raportin tekijä Ari Ahonen on pitkään seurannut rakentamista, huomioihin on syytä suhtautua vakavasti. Aihepiiri on erityisen ajankohtainen juuri nyt kuntavaalien vuoksi, kunnissahan sääntelyn painopiste on.

Mitä tulee tähänastisen sääntelyn onnistumiseen, viraston näkemys tulee selväksi alkumetreillä: sääntelystä huolimatta on saatu näinkin paljon asuntotuotantoa aikaan. Taloustieteellisestä näkökulmasta sääntelyllä pitäisi pyrkiä vähentämään markkinoiden toiminnan ongelmia. Viraston mukaan nykyisen sääntelyn päämääränä on kuitenkin muu kuin markkinaongelmien ratkaisu, sen sijaan ”ideana on mitä moninaisimpien sinänsä hyvien asioiden edistäminen. Kaiken kaikkiaan maan-käyttö- ja rakennuslain tavoitteisiin on kirjattu suoraan tai epäsuorasti asioita ilmastosta ikääntymiseen, elinkeinopolitiikasta ekologiseen monimuotoisuuteen, luonnonvarojen säästämisestä liikenteen järjestämiseen ja yhdyskuntarakenteen taloudellisuudesta ympäristönsuojeluun sekä kulttuuriarvojen vaalimiseen.”

Yhdyn viraston näkemykseen MRL:n moninaisista tavoitteista. Mutta katsotaanpa mitä uudistuksia virasto ehdottaa erityisesti maan tarjonnan lisäämiseksi ja kaavoitusprosessin tehostamiseksi. Ensinnäkin raportissa ehdotetaan maanomistajan aloiteoikeuden vahvistamista siten, että maanomistajan tehtyä aloitteen asemakaavan laatimisesta tai muuttamisesta, kunnan täytyisi vastata siihen kahden kuukauden kuluessa aloitteen vireille tulosta. Jos aloite johtaa toimenpiteisiin, kunnan pitäisi esittää kaavan laatimisen tavoiteaikataulu. Erinomainen ehdotus, nythän toisinaan käy niin, että aloitteisiin ei tahdota saada vastausta lainkaan.

Toiseksi ehdotetaan, että muutettaessa kiinteistöjen käyttötarkoitusta toimisto- ja liiketilasta asumiskäyttöön, asemakaavaa voitaisiin muuttaa soveltamatta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä viranomaisneuvottelua koskevia säännöksiä. Tämä vauhdittaisi asuntotuotantoa. Kolmanneksi ehdotetaan ainakin selvitettäväksi kaavoitusjärjestelmän yksinkertaistamista siten, että maakunnan tasolla tehtäisiin ”strategista” kaavoitusta ja kunnissa detaljitason kaavoitusta. Maakuntia ei vielä ole, mutta yksi mahdollisuus ajatella asiaa on laatia yleiskaavat työssäkäyntialueittain ja asemakaavat kunnittain. Yleiskaavat sinänsä voitaisiin laatia ao. kuntien yhteistyönä. Tässä mallissa maakuntakaavoja ainakaan nykymuodossa ei tarvittaisi.

Neljänneksi ehdotetaan rajoitusten sijaan kannusteiden kehittämistä, joista ainakin kiinteistövero ja maankäyttömaksut tarjoavat viraston näkemyksen mukaan paljon mahdollisuuksia. Näiden kehittäminen edellyttää tietysti erilaisten taloudellisten realiteettien tunnistamista, mutta myös maankäyttö- ja rakennuslain moninaisten tavoitteiden selkeyttämistä.

Yhtä kaikki Kilpailu- ja kuluttajavirasto on tehnyt ansiokkaan raportin, jossa markkinoiden ongelmia on analysoitu monipuolisesti. Useat kehittämisehdotukset ovat olleet esille aikaisemminkin, mutta se ei vähennä niiden arvoa, koska mitään toimenpiteitä ehdotusten edistämiseksi ei ole havaittavissa. Viraston lähestymistapa on pohtia, miten markkinat voisivat toimia paremmin, eikä miten niitä säädeltäisiin paremmin. Vaikka hallitus on norminpurkutalkoita luvannutkin, todellisuudessa merkittäviä kasvukeskusten asuntotuotantoa vauhdittavia esityksiä ei ole tulossa. Totta on myös viraston huomio siitä, että osa sääntelystä on kuntien harjoittamaa, eikä hallituksella ole mahdollisuuksia siihen vaikuttaa, esimerkkinä virasto mainitsee Helsingin asuntojen koon sääntelyn. Suosittelen raportin lukemista kuntien kaavoitus- ja kiinteistöviranomaisille, mutta erityisesti kuntavaalien ehdokkaille. Ovathan kaavoitukseen liittyvät asiat kohta yhä keskeisempi osa kuntien toimintaa.

Juha Kostiainen
YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaava johtaja


Teksti on julkaistu 27.3.2017 myös Nokkela Kaupunki -blogissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s