Kilpailukykyisimmät kaupunkikeskukset Suomeen

Marko Heino, Hartela OySuomi eurooppalaistuu vauhdilla ja sen myötä myös muuttoliike kohti kaupunkiympäristöjä kiihtyy – ihmiset hakeutuvat töiden sekä monipuolisempien palveluiden ja viihdykkeiden perässä kehittyviin kasvukeskuksiin. Asukkaista, työvoimasta ja työpaikoista kilpaillaan alueiden välillä ja jopa kasvukeskusten sisällä; onko Jätkäsaari kiinnostavampi kuin Kalasatama, Tapiola, Myyrmäki tai Kivistö? Onko Tampere Oulua houkuttelevampi? Samaan aikaan kilpailua käydään myös laajemmassa mittakaavassa, koko Itämeren alueen pääkaupunkien kesken.

Suomessa kehitysvaiheet seuraavat usein Pohjoismaita ja muuta Eurooppaa hiukan jälkijunassa. Mutta toisaalta, kun vauhtiin päästään, Suomessa muutos on kovempaa naapureihin verrattuna, etenkin mitä tulee teollistumis- tai kaupungistumisvauhtiin. Ehkä me seuraamme tovin muita ennen kuin tartumme itse toimeen?

Ketkä voittavat kilpailun ja menestyvät, ketkä puolestaan häviävät ja taantuvat? Kilpailussa pärjäävät kaupungit, jotka pystyvät luomaan houkuttelevimmat asuinalueet, parhaat palvelut ja mielenkiintoisimmat työpaikat. Kehityksessä avainasemassa ovat isot infrainvestoinnit, jotka lisäävät uusien asumis- ja palvelukeskusten rakentamista.

Menestyvissä kunnissa panostetaan nimenomaan liikenneinfran toimivuuteen, työpaikkojen sijaintiin, kouluihin, päiväkoteihin ja asuinalueiden monipuolisiin, laadukkaisiin palveluihin. Kuntien roolin muutoksesta huolimatta osa rakennuksista ja palveluista säilyy edelleen kunnan omalla vastuulla, osalle kunta luo toiminnan puitteet.

Kuntien roolia on merkittävällä tavalla muuttamassa etenkin sote-uudistus, jonka myötä iso osa rahasta ja päätöksenteosta siirtyy maakunnille. Näin ollen kuntapoliitikoilla pitäisi jatkossa olla entistä enemmän aikaa perehtyä olemassa olevan ja tulevan rakennuskannan kehittämiseen. He vaikuttavat asuin- ja työssäkäyntialueiden vetovoimaisuuteen sekä toimivuuteen ennen kaikkea kaavoituksen kautta. Miten tiivistetään kaupunkirakennetta ja miten rakennetaan toimivat liikenneyhteydet? Entäs älykkäät energia- ja kierrätysratkaisut? Kunnat ja niiden poliittiset päättäjät ovat tulevaisuuden tekijöitä.

Rakentaminen ei ole vain kimppu kulueriä, vaan se muodostaa menestyvälle kunnalle toiminnan edellytykset. Nyt olisi oikea aika selvittää, miten tulevaisuuden digiajan kuntaa rakennetaan ja ylläpidetään. Kuntien asukkaat eli asiakkaat vaativat arvokasta elämää – kysymys on ihmisten hyvinvoinnista. Tulevien sukupolvien arvostamat trendit ja tavoitteet tulisi huomioida rakentamisessa jo nyt.

Epävarmassa maailmassa yritykset ja ihmiset hakeutuvat paikkoihin, joissa elämä on turvallista, monipuolista ja ennustettavaa. Suomi täyttää nämä kriteerit kirkkaasti ja meillä on myös muita vahvuuksia. Suomessa on muun muassa erinomainen koulutusjärjestelmä ja sitä kautta huippuosaamista monien alojen ammattikunnissa. Myös kuntien virkamiehet ovat osaavia, motivoituneita ja ammattitaitoisia.

Meillä on olemassa vakaa alusta, kivijalka, jonka varaan voimme rakentaa tulevaisuuden yhteiskunnan. Keskeistä siinä on kilpailukykyinen infra sekä houkuttelevat asuin- ja työssäkäyntialueet, joita digitaaliset palvelut yhdistävät ja täydentävät. Suomen parhaat kunnat voivat olla ykkösiä digitaalisissa ekosysteemeissä ja palveluissa.

Tulevaisuus näyttää, pystyvätkö pääkaupunkiseudun kunnat kehyskuntineen muodostamaan yhtenäisen näkemyksen metropolialueen kehityksestä vai eriytyvätkö ne toisistaan. Löytyykö tulevilta valtuutetuilta rohkeutta nostaa keskusteluun esimerkiksi keskustatunneli, pisararata ja metron jatkaminen?

Marko Heino
toimitusjohtaja
Hartela Etelä-Suomi Oy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s