Rakentaminen kertoo missä elinvoima on nosteessa

Sami PakarinenVanha kunnon nostokurki-indeksi on edelleen konkreettinen keino nähdä, millä seuduilla on myönteinen vire ja uskoa tulevaan. Siellä on elämää, missä syntyy lisää asuntoja, työpaikkoja, sujuvia liikenneyhteyksiä ja viihtyisää ympäristöä.

Rakentamisen käännyttyä kasvuun on hyvä aika tarkastella, miten kasvu on jakaantunut alueellisesti. Vaikka rakentamisen alueellisesta aktiviteetista on tilastoja myös viime vuodelta, tiedot ovat vielä alipeittoisia ja siksi käytän tässä vuoden 2015 lukuja.

Suomen talous kääntyi hienoiseen kasvuun vuonna 2015, kun se oli ollut miinuksella kolme peräkkäistä vuotta. Viime ja tänä vuonna talouden kasvu yltänee jo kahteen prosenttiin, sillä suhdannetiedot tarkentuvat koko ajan parempaan suuntaan. Talouden noususuhdannetta on siivittänyt erityisesti rakentamisen vauhdittuminen. Talouden suhdanteisiin herkästi reagoiva uudisrakentamisen kääntyi nousuun vuoden 2015 kesällä.

Kuviossa on esitettynä talonrakennustöiden aloitusten vuosimuutokset vuodelta 2015 maakunnittain. Kaiken kaikkiaan talonrakennustöitä käynnistettiin 33,5 milj. kuutiometriä, joka on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Suurinta suhteellista kasvua aloituksissa tapahtui Keski-Suomessa, jossa rakentamisen suhdanne vetää yhä vahvasti. Kasvua Keski-Suomessa selittää tuona aikana vilkas liike- ja julkinen rakentaminen.

Myös Pirkanmaalla ja Uudellamaalla kasvu oli vahvaa, ja niissä rakentamisen markkinat ovat myös maakunnista suurimmat. Pirkanmaalla kasvua tapahtui tasaisesti kaikissa rakennustyypeissä, mutta Uudellamaalla mentiin selvästi asuntorakentaminen edellä. Muissa kasvumaakunnissa julkinen rakentaminen, etenkin sairaala- ja kouluhankkeet, oli vahva ajuri.

Vastaavasti laskua tapahtui suhteellisesti eniten Kanta-Hämeessä, jossa aloitukset vähenivät kolmanneksen. Kanta-Hämeen kehitys on monella tapaa mielenkiintoinen, sillä se sijaitsee suurten kasvumaakuntien ympäröimänä. Jää nähtäväksi, pääseekö se Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- kasvukäytävään kunnolla kiinni. Tavoitetta ei ainakaan helpota VR:n päätökset lakkauttaa muutamia junavuoroja Hämeenlinnasta.

talrak-2015-vs-2014-maakunnittain-osuuksillaKartasta ilmenee hyvin se, että uudisrakentamista käynnistyi etenkin niissä maakunnissa, joissa väestönkasvu on ollut myönteistä ja maakunnan keskuskaupunki lukeutuu suurimpien kaupunkien joukkoon. Kuten piirakasta nähdään, maakunnista kahdeksan suurinta kattavat jo melkein 80 prosenttia koko talonrakentamisen aloituskuutioista ja niissä kasvu oli myös positiivista lukuun ottamatta Pohjanmaata ja Pohjois-Savoa. Aktiviteetin keskittyminen on siten voimakasta, sillä manner-Suomen 18 maakunnasta kymmenen pienimmän osuus on vain 21 prosenttia.

Kaupungistuminen jylläsi siis Suomen jokaisessa maakunnassa, ja kehityksen voidaan nähdä helposti jatkuvan myös tulevina vuosina. Maakuntien keskuskaupungit vetävät väkeä vielä joka puolella etenkin maakunnan sisältä. Ratkaisevaa onkin koko maakunnan väestönkehitys. Voittajia ovat vetovoimaiset suurkaupungit, jotka houkuttavat muuttajia muista maakunnista.

Rakentaminen on tähän seurantaan hyvä indikaattori, sillä elinvoimaa luodaan investoimalla rakennettuun ympäristöön. Teollisuusrakentaminen esimerkiksi biotuotetehtaiden muodossa voi toki nostaa aktiviteettia myös väestöltään vähenevillä alueilla. Mutta muu ammattimainen rakentaminen painottuu vahvasti väkirikkaisiin maakuntiin.

Alueellinen polarisoituminen tapahtuu mielenkiintoisesti samaan aikaan, kun Suomeen puuhataan mittavaa sote- ja maakuntauudistusta. Etenkin soteuudistuksessa kaavailtu alueiden määrä on rakentamisen keskittymisen näkökulmasta varsin suuri. Uudisrakentaminen kulkee kysynnän perässä. Siksi on helppo ennakoida, missä maakunnissa rakentamisen kasvun hedelmät korjataan myös jatkossa.

Sami Pakarinen
Pääekonomisti
Rakennusteollisuus RT ry

One thought on “Rakentaminen kertoo missä elinvoima on nosteessa

  1. Pari vuotta sitten 70000 asukkaan Pafoksessa 2 nostokurkea.Kun maa on kurjistettu niin miten noustaan.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s