Kosteudenhallinta on tahtolaji

JaniKemppainenTalonrakentamisen kosteudenhallinnan eteen on tehty töitä vuosikymmeniä. Rakennusteollisuus RT on laatinut materiaalia aiheeseen jo 1990-luvulla, samaten esimerkiksi betonin kosteudenhallinnasta on tehty tutkimusta jo pitkään.

Missä on sitten vika, kun ainakin julkisuuden perusteella rakentamisen kosteudenhallinta pettää liki kohteessa kuin kohteessa? Sisäilmaongelmaisia kohteita on paljon, mutta kuinka hyvin voidaan vetää suora johtolanka kosteudenhallinnan ja sisäilmaongelman välille?

Missä sisäilmaongelmia esiintyy?

Jos katsotaan, minkälaisissa kohteissa sisäilmaongelmia on, lista muodostuu pääsääntöisesti julkisessa omistuksessa olevista kouluista, päiväkodeista ja toimitiloista. Joukkoon kuuluu asuntojakin, mutta nämä ovat pääasiassa omakotitaloja. Olen monesti miettinyt, että mikä siinä on, kun samat suunnittelijat ja rakentajat ovat toteuttamassa niin julkisia kuin yksityisiäkin kohteita. Laitetaanko tekemisessä jokin eri tila päälle, kun tehdään erilaisia kohteita? Tuskin kuitenkaan. Omakotitalojen ongelmien osalta voidaan todeta, että entinen sanonta ”Se ei ole mies eikä mikään, joka ei ole vähintään yhtä taloa rakentanut” alkaa kantaa satoa.

Rakentamismääräykset muuttuvat

Lähes kaikki sisäilmaongelmaiset kohteet ovat vanhoja rakennuksia. Merkittävä osa ongelmista johtuu hoitamattomuudesta tai vääränlaisesta huollosta. Suomen kouluverkko on rakennettu 1950-luvulla, ja iso osa tuon ajan rakennuksista on edelleen käytössä. Päiväkoteja on myös rakennettu vuosikymmenten ajan ja iso osa kiinteistöistä alkaa olla elinkaarensa päässä. Ilmanvaihdon osalta voi edelleen nähdä lehdissä otsikoita, joiden mukaan kunnat pitävät ilmanvaihdon pois päältä rakennuksen käyttöajan ulkopuolella. Tällöin vessojen erillispoistot jätetään päälle imemään korvausilmaa alapohjasta tai märkien seinien läpi. Jännintä tässä on se, että kunnat eivät tee mitään väärää, tämä on (vielä) nykyisissä rakentamismääräyksissä sallittua. Tämä tulee onneksi muuttumaan vuoden 2018 alusta koskien uusia rakennuksia.

Monipuolista tietoa kosteudenhallinnasta on tarjolla

Tiedonpuutteestakaan kosteudenhallinnan laiminlyöntiä ei voi syyttää. Vuosien mittaan materiaalia on tehty paljon: meillä on oppaita, ohjeita, selvityksiä, nettisivustoja, toimintakaavioita ja määräyksiä tuhansien sivujen edestä. Ehkäpä suurempi ongelma onkin tiedon hajanaisuus. Kun työntekijä haluaisi etsiä tietoa oman tekemisensä parantamiseen, ei ole olemassa yhtä selkeää paikkaa, josta sitä voisi ammentaa. Tiedon soveltaminen omaan tekemiseensä voi myös olla haastavaa, jos konkretia uupuu tai ohjeistus jää yleiselle tasolle.

Tähän on nyt kuitenkin viime aikoina tullut helpotusta kahdenkin uuden palvelun kautta. Noin vuoden ajan YM:n ja Rakennusteollisuuden kosteudenhallinta.fi -sivusto on ollut avoinna. Se toimii hyvänä tietopankkina yleisesti kosteudenhallinnan toimenpiteisiin rakennushankkeen eri toimijoille. Sieltä voi katsoa tietoa hankkeen vaiheiden, toimijoiden tai erilaisten rakenteiden osalta. Eniten tietoa on haettu kosteudenhallinnan kannalta riskialttiiden rakenteiden suunnitteluohjeista, hyvä niin.

Tämän nettisivuston lisäksi hyviä toimintaohjeita konkreettiseen tekemiseen antaa kuivaketju10.fi -sivusto. Oulun rakennusvalvonnan ja YM:n keräämä materiaali ja toimintaohje painottavat ennen kaikkea tilaajan toimia. Tilaajan täytyy antaa suunnittelijoille ja rakentajille resursseja tehdä asiat kunnolla.

Kosteudenhallinta on tahtolaji. Hyvä kosteudenhallinta lisää kustannuksia marginaalisesti, mutta nuo kustannukset ovat sijoitus huolellisesti tehtyyn rakennukseen, joka toimii suunnitellusti ilman sisäilmaongelmia. Tietoa on, eikä mitään uusia erikoisia taitojakaan tarvita terveellisen ja turvallisen rakennuksen rakentamiseksi. Kiinteistön huono ylläpitokaan ei ole syy rakentaa välinpitämättömästi. Tahdonpuute on ainoa syy, jonka taakse voi piiloutua. Toivottavasti sitä löytyy jatkossa entistä vähemmän.


Jani Kemppainen

Asiamies
Rakennusteollisuus RT ry


Teksti on julkaistu alunperin Paremman laadun puolesta -sivustolla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s