Ammattilainen osaa. Ammattilainen ei töpeksi.

Juha MerjamaYmmärrän sanan ’ammattilainen’ tarkoittavan henkilöä, joka osaa asiansa. Ammattilainen toimii oikein ja hänestä voi turvallisin mielin ottaa mallia. Ajatellaan vaikkapa palomiestä: kun hän tekee juhannuskokon voin olla varma, että riski kokon leviämisestä ympäristöön on otettu huomioon jo ennalta. Ammattilainen on siis henkilö, johon voi luottaa.

Palomiehen tavallinen työtehtävä on äärimmäisessä kiireessä toimimista. Tehtävässä, jossa henkistä painetta luo tuhoutuva omaisuus tai vaarassa olevat ihmiset. Siltikään palomies ei juokse. Jokainen liike on tarkoituksenmukainen, jopa eleettömän tehokas. Eikä häntä tarvitse erikseen kehottaa turvalliseen, ohjeidenmukaiseen toimintaan. Palomies osaa, hän on ammattilainen.

Rakennusyömaallakin on ammattilaisia. Heillä on ainakin ammattilaisen työkalut ja ammattilaisen varustus – kypärät, suojalasit ja kaikki. Ja he puhuvat ammattikieltä. Pientä säröä ehkä tulee töiden turvallisesta tekemisestä, valitettavasti aina ei oikein jaksettaisi niitä kaikkia ohjeita noudattaa, oikominenkin tulee välillä mieleen. Mutta pääsääntöisesti rakennuksillakin työt osataan hoitaa.

Vaan mitenkä toimii esimerkkimme paloalan ammattilainen työajan ulkopuolella? Kun palomies laittaa vuoron päätteeksi siviilit päälle, on hän edelleen palomies. Hän puuttuu turvattomaan toimintaan ja auttaa ihmisiä vapaalla ollessaankin. Voimme huoletta ottaa vapaavuorolaisesta palomiehestä mallia ja pystyn hyvin kuvittelemaan hänen sanovan toimivansa ’rakkaudesta lajiin’.

Ja nyt kaikki rakentajat, tutkikaa sisintänne. Jos kaveri pyytää teitä auttamaan remontissa taikka mökin rakentamisessa, onko toimintanne edelleen ammattimaista? Jokainen voi vaikkapa seuraavasta listasta tarkistaa oman ammattimaisuutensa tason:

  • Ovatko kaikki rakennustyössä tarvittavat suojaimet käytössä? Ainakin kypärä, suojalasit ja turvakengät. Tarvittaessa heijastava vaatetuskin sekä kuulonsuojaimet, hengityksen suojaimet, valjaat jne.
  • Onko aikataulu ammattimainen? Tuleeko kiire?
  • Ovatko työkalut ammattilaisen välineitä vai sovelletaanko?
  • Kestävätkö työtavat päivänvaloa?
  • Entä kuinka on työskentelyalustan kanssa: käytetäänkö tukevia, asianmukaisia telineitä tai työpukkeja vai niitä halvimpia, mitä kaupasta löytyi? Tai mitä nyt milloinkin sattuu pihan perältä löytymään?
  • Onko työ suunniteltu etukäteen ja varauduttu todennäköisimpiin eteen tuleviin yllätyksiin?
  • Ja entäs ne mukana olevat amatöörit? Opastetaanko heitä tarvittaessa kädestä pitäen oikeisiin ja turvallisiin työtapoihin? Onko heillekin ennalta varattu työssä käytettävät suojavälineet? Saavatko kaikki käyttää kaikkia työkaluja, vaikkeivät ehkä osaisikaan?

Kun erilaisissa tilanteissa kyselen edellä olevia asioita, saan usein vastaukseksi merkitseviä hymähdyksiä. Ne ovat saaneet minut miettimään hymähtelijöiden asennetta työtä ja työn turvallisuutta kohtaan. Uskaltaisinko jättää tällaisen henkilön oppiin oman lapseni? Voisinko luottaa siihen, että hän oppii turvalliset työtavat, oppii kunnioittamaan muita työntekijöitä ja selviää näillä opeilla ehjänä ja arvostettuna ammattilaisena eläkkeelle? Terveenä ja toimintakykyisenä, totta kai.

Auttamisen ammattilaisia saa paikalle soittamalla hädän hetkellä hätänumeroon. Palveluntarjoajia ei vertailla, vaan paikalle tulee lähin sinivilkkuinen auto. Paikkakunnasta ja työporukasta riippumatta apu on osaavaa, jopa priimaa. Ja nyt, arvoisat rakentajat. Voinko olla varma, että soittaessani hätiin rakennusfirman, saan automaattisesti osaavaa apua? Tuleeko paikalle terveellä tavalla ammattiylpeitä osaajia, ammattilaisia? Ammattilaisia, joiden hoitoon voin jättää ehkä kalleimman maallisen omaisuuteni, ilman huolen häivää.

Jos yhtään epäilet asiaa, niin muutos lähtee peilikuvastasi. Pidä huoli, että hän on Ammattilainen, isolla A:lla. Ja pidä hänestä niin hyvää huolta, että hän jaksaa raskaasta ja vaarallisesta ammatistaan huolimatta nauttia ehjänä myös niistä kiikkustuolissa viettämistään vuosista. Ole itsekäs ja toimi turvallisesti. Aina ja tinkimättä.


Juha Merjama

Toimitusjohtaja, asiantuntija
Tapaturva Oy


Juha Merjama on toiminut työturvallisuuden eri osa-alueilla lähes 20 vuotta, näistä viimeiset 10 vuotta Tapaturvassa. Juha haluaa haastaa itsensä ja muut kehittymään, sillä tyytyväisyys nykytilaan on organisaatiotasolla pahin työturvallisuusriski. Kaiken taustalla on kuitenkin työ ja ihminen. Jotta kehittäminen ja kehittyminen on mahdollista, pitää ihmisen motiivit sekä työ ja sen vaarat tuntea mutta ennen kaikkea ymmärtää. Juha ja muut tapaturvalaiset haluavatkin osata vastata kysymyksiin ’mitä vaaroja’ ja ’miksi’ niin ihmisten kuin työtapojen ja työympäristönkin suhteen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s