Laatu on ilmaista, mutta laaduttomuus maksaa

Tero KiviniemiRakentamisen laadulla on monet kasvot: se voi tarkoittaa tuotteen, prosessin tai palvelun laatua. Suunnittelijalla, rakentajalla ja asiakkaalla on laadusta erilaisia näkemyksiä. Joskus virheetönkään tuote ei miellytä kuluttajaa esimerkiksi pintamateriaaleiltaan. Toisaalta virheitä sisältävä tuote voi saada erinomaisen palautteen, jos virheet on korjattu ja asiakaskokemus on hyvä.

Ihan pienestä asiasta ei ole taloudellisestikaan kysymys. Rakentamisen takuukorjausten välittömät kustannukset ovat 0,5–1 prosenttia lopputuotteen arvosta. Suomen rakennusteollisuudessa takuukorjausten välittömät kustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, joten ”Oy Takuukorjaus Ab” olisi yksi Suomen suurimpia rakennusliikkeitä. Välillisten kustannusten myötä takuukorjausten kustannukset nousevat useaan prosenttiin hinnasta, siis samaan suuruusluokkaan kuin alan liikevoitto.

Rakennetun ympäristön osuus kansallisvarallisuudestamme on yli 70 prosenttia. Laatu on kannattavuus-, yhteiskuntavastuu- ja mainekysymys. Rakennetun ympäristön laatu vaikuttaa myös terveyteemme. Tästä esimerkkinä ovat homekoulut. Laatu vaikuttaa myös koko alan maineeseen. Se on saanut enemmän palstatilaa ja keskustelua sosiaalisessa mediassa kuin mikään muu rakennusalaan liittyvä aihe.

Kenelle vastuu rakentamisen laadusta sitten kuuluu? Rakentajan tekisi joskus mieli vierittää vastuu laadun puutteista tilaajalle, aliurakoitsijalle tai suunnittelijalle. Kyseessä on kuitenkin joukkuepeli, jossa jokainen paikka on tärkeä. Vastuuta ei voi ulkoistaa. Meidän täytyy tehdä laatu yhdessä.

Insinöörit ovat jo ansiokkaasti kehittäneet prosesseja ja laatujärjestelmiä. Rakennusteollisuus RT tukee yrityksiä erilaisilla ohjeilla, ja se on perustanut laaturyhmän, joka jakaa alan parhaita käytäntöjä. Alan järjestöt Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusliitto ry, Rakentamisen Laatu RALA ry, Rakli ry ja Skol ry tekevät hyvää laadunkehitystyötä. Ja osataan sitä pohjoisessakin: Oulun Rakennusvalvonnan mallista voisimme ottaa oppia etelässäkin.

Prosessit täytyy olla kunnossa, mutta tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia laatuongelmista liittyy pikemminkin kulttuuriin kuin prosesseihin. Tarvitaan laaturakentamisen kulttuuria. Kulttuurin muutos edellyttää asennetta, arvoja ja johtajuutta mutta myös resursseja, palkitsemista ja viestintää. Laatuun sitoutuminen lähtee johdosta ja omalta osaltani sitoudun näyttämään esimerkkiä paremman laatukulttuurin luomiseksi.


Tero Kiviniemi

puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT 
varatoimitusjohtaja, YIT


Blogiteksti on julkaistu alunperin RALAn kotisivuilla 15.1.2016.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s