Rakentamisen jäte – uhka ympäristölle vai tuhlattua raaka-ainetta?

PekkaVuorinenKiinteistö- ja rakennussektori on valtavien volyymiensä takia eri resurssitehokkuustarkastelujen keskiössä. Rakentamisen energiatehokkuutta on kiristetty tiheään tahtiin matkalla kohti lähes nollaenergiarakentamista. Materiaalitehokkuuden osalta rakentamisen jätteisiin ja niiden hyödyntämiseen vaikuttaa Euroopan unionin 2008 antama jätedirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jätteen kierrätystä. Uusia tavoitteita annettaneen, kun komissio joulukuun alussa julkaisee uuden lempilapsensa kiertotalouden toimenpideohjelman.

Rakennus- ja purkujätteen osalta tavoitteena on, että vuonna 2020 siitä hyödynnetään 70 prosenttia muutoin kuin energiana ja polttoaineeksi valmistamisessa. Vuoden 2012 jätelaki ja sen pohjalta annetut asetukset sisältävät merkittäviä tiukennuksia myös rakennusjätteen lajitteluun ja kierrätykseen. Parhaillaan laaditaan vuosien 2017–2022 valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Siinä rakennus- ja purkujäte on yksi painopistealueista.

Korjausrakentamisen ja purkamisen jätevirrat ovat merkittävämmät kuin uudisrakentamisen, jonka jätteet lisäksi ovat koostumukseltaan tunnettuja ja ”puhtaita”. Haasteellisten korjaus- ja purkutöiden yhteydessä käsitellään vuosikymmenien takaisia materiaaleja, jotka myöhemmin ovat osin voineet tulla luokitelluksi haitallisiksi ja ongelmallisiksi, myös rakennuksen käytön aiheuttaman kontaminoitumisen eli pilaantumisen takia. Uudisrakentamisen sekä toisaalta korjaamisen ja purkamisen jätevirtoja tulisi etenkin hyödyntämistavoitteiden asettamisen kannalta käsitellä erillisinä myös valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, kuten Rakennusteollisuus RT on eri yhteyksissä esittänyt.

Tiukentuvan EU-ohjauksen ikeessä jäsenvaltioilla tulisi olla kansallista liikkumatilaa. Esimerkiksi jäteluokituksen tulkitseminen ei saa estää sellaisten jätteiden hyödyntämistä, joiden hyödyntäminen ei aiheuta ympäristön tai terveyden kannalta merkittävää haittaa ja joiden hyödyntäminen on taloudelliset ja kokonaisympäristövaikutukset huomioituna perusteltua ja järkevää. Olisi aivan käsittämätöntä, jos jätteiksi luokiteltujen mutta jo pitkään hyödynnettyjen mineraalipohjaisten materiaalien käyttöä ryhdyttäisiin epämääräisin perustein rajoittamaan ja samalla murentamaan perusteita jo olemassa olevilta toimintamalleilta. Liikkumatilaa tarvitaan myös yksittäisten jätejakeiden ja tavoitteiden osalta, sillä kaikkea ei järkevästi pystytä hyödyntämään. Tämä on todettu korjaus- ja purkurakentamisen yhteydessä ja etenkin puujätteen osalta.

Lait ja asetukset asettavat kiinteistö- ja rakennussektorin toimijoille haasteita mutta toisaalta luovat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia jätteiden hyödyntämiselle. Eri ohjaustoimia tulisi suunnitella ja esteitä purkaa yhteistyössä eri sidosryhmien kesken markkinalähtöisyyden ja vapaaehtoisuuden merkitys tiedostaen. Monille rakentamisen jätteille on jo toimivia menettelyjä ja markkinoita, ja niitä tulee kaikin keinoin vahvistaa ja entisestään parantaa, mallina muille. Rakentamisen jäte kiertotalouden arvokkaana raaka-aineena on sekin osa kansallista varallisuuttamme ja yhteisen edunvalvonnan arvoinen. Omiin bunkkereihin ei pidä hautautua – siihen ei meillä Suomena ole yksinkertaisesti varaa.

Pekka Vuorinen
Ympäristö- ja energiajohtaja
Rakennusteollisuus RT ry

One thought on “Rakentamisen jäte – uhka ympäristölle vai tuhlattua raaka-ainetta?

  1. Päivitysilmoitus: Hyvät kiertotalousideat kiertämään | Rakennusteollisuus RT ry | blogit

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s