Tampereen ratikka mahdollistaa 1,8 miljardin euron edestä asuntorakentamista

Juha MetsäläTampereella ja Turussa on tällä hetkellä suunnitteilla raitiotie. Suunnittelua on jatkunut jo pitkään ja aika-ajoin herää myös epäilyksiä hankkeiden järkevyydestä. Ovatko hyödyt bussiliikenteeseen verrattuna riittävät, jotta suuret investoinnit olisivat perusteltuja?

Kasvavassa kaupungissa raitiotieinvestoinnilla on niin monia hyötyjä, ettei se ole ainoastaan kannattava, vaan suorastaan välttämätön.

Ensimmäinen selkeä hyöty liittyy katu- ja kaupunkitilaan ja sen tehokkaaseen käyttöön. Turun Kauppatorilta lähtee ruuhka-aikana suuntaansa noin 190 bussivuoroa tunnissa. Tampereen Hämeenkadulla välillä Keskustori – Koskipuisto vastaava luku on noin 115 vuoroa tunnissa.

Tampereen väkiluvun on ennustettu kasvavan vuoteen 2040 mennessä 280 000 asukkaaseen ja koko kaupunkiseudun 460 000:een. Turussa väkiluvun odotetaan ylittävän 185 000 asukkaan rajan vielä tämän vuoden aikana. Asukasmäärien kasvu tarkoittaa myös liikennemäärien valtavaa kasvua niin keskusta-alueilla kuin muuallakin. Bussien mahtuminen kaupunkialueelle on tällöin suuri kysymysmerkki. Vaikka bussit saataisiinkin mahtumaan, niiden suuri määrä lisää melutasoa ja ruuhkia.

Tämä vähentää merkittävästi keskustan viihtyisyyttä, jota taas toisaalla pyritään lisäämään erilaisilla keskustan kehittämisohjelmilla.

Katutilan lisäksi tonttien ja asuinrakennusten rakentaminen raitiotielinjan läheisyyteen mahdollistaisi kaupungin tiiviin ja kaupunkirakennetta eheyttävän täydennysrakentamisen. Tampereelle suunnitellun raitiotien vaikutuspiirissä olisi 108 700 asukasta ja yli 65 000 työpaikkaa. Lisää asuntoja pystytään rakentamaan linjan varrelle; kaavoitusta on suunniteltu 35 000 – 45 000 asukkaalle. Ilman raitiotietä tällainen keskittäminen on tehottomampaa ja vähemmän houkuttelevaa. Vaarana on myös asutuksen rönsyileminen kaupungin reuna-alueille, mitä on pyritty välttämään.

Myös taloudellisesti raitiotiehanke niin Tampereella kuin Turussakin on kannattava. Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat pienemmät raitioteillä kuin bussiliikenteessä, ja suuremmat matkustusmäärät tuovat lisää lipputuloja. Lisänsä tähän tuo tiivistyvän kaupunkirakenteen tuoma säästö palvelujen järjestämisessä, infrastruktuurissa ja muissa kaupungin tehtävissä.

PTT:n tutkimuksen mukaan jokainen rataan sijoitettu miljoona aiheuttaa noin 34 asunnon rakentamisen. Se merkitsee Tampereen Ratikassa, jonka arvo on noin 260 miljoonaa euroa, 1,8 miljardin euron asuntorakennusurakkaa. Koska asuntorakentamisen arvosta noin 45 prosenttia on veroja, saa yhteiskunta rahansa noin kolminkertaisena takaisin. Tampereella tämä tarkoittaa täten noin 0,81 miljardin euron verotuloja pelkästään rakentamisen aikana. Tämän lisäksi yhtälöön on hyvä laskea vielä työpaikkarakentamisesta saatavat hyödyt.

Kaupungin vetovoiman kannalta on tärkeää pitää joukkoliikenne houkuttelevana vaihtoehtona. Edellä mainituilla asukasmäärän kasvuluvuilla bussien määrää joudutaan lisäämään ja ruuhkat lisääntyvät.

Kasvavan kaupungin suurin ruuhkauttaja on yksityisautoilu. Tämän linkin kautta näkyy Turun nykyinen tilanne. Kaupungin kasvaessa nykyisillä liikennevälineillä tilanne tulee ainoastaa huononemaan. Oma auto muuttuu erittäin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, jos joukkoliikenne takkuaa – oli huonon sujuvuuden aiheuttaja sitten yksityisautoilu tai joukkoliikenne itsessään. Raitiotiet ovat busseja parempi vaihtoehto liikenteen sujuvuuden kannalta.

Henkilöauto valitaan usein nopeuden ja joustavuuden vuoksi. Mielikuvat bussiliikenteestä vievät pysäkillä odotteluun, kankeuteen ja hitauteen. Raitioliikenne puolestaan tuo mieleen vaivattoman ja nopean pikaväylän, jota käyttäessä ei tarvitse huolehtia aikatauluista. Joukkoliikenteen houkuttelevuus kasvaa huomattavasti, kun keskimääräinen vuoroväli on vain noin seitsemän minuuttia.

Raitiotiet muokkaavat mielikuvia myös koko kaupungista ja kaupunkiseudusta. Ratikan olemassaolo antaa vaikutelman kasvavasta, modernista ja elinvoimaisesta kaupungista, joka houkuttelee sekä yrityksiä että asukkaita. En väitä, että kaikki mielikuvat pohjautuisivat täysin totuuteen, mutta ne todennäköisesti ohjaavat ihmisten käytöstä paljon enemmän kuin puhtaat faktat.


Juha Metsälä

Konsernijohtaja
Pohjola Rakennus Oy


Blogiteksti on alun perin julkaistu Rakennuslehden Näkökulma-palstalla.

One thought on “Tampereen ratikka mahdollistaa 1,8 miljardin euron edestä asuntorakentamista

  1. PTT:n tutkimuksessa arvioitiin, että 34 asuntoa sijoitettua ratamiljoonaa kohden. Kyseessä olivat raskaat ratahankkeet. Kun tullaan kaupunkialueiden sisälle ja ratikkahankkeisin, suhdeluku paranee entisestään eli yhtä ratamiljoonaa kohden syntyy vieläkin enemmän asuntoja.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s