Rakennusten ilmanvaihdon keskeyttäminen ruokkii homeongelmia

JaniKemppainenRakennusten ilmanvaihdon keskeyttämisellä on huomattava vaikutus sisäilman laatuun sekä kosteus- ja homeongelmiin. Yleisilmanvaihdon jaksottainen käyttö tai vähentäminen on kuitenkin hyvin yleistä sen suuren energiankulutuksen vuoksi.

Aiheesta on vastikään julkaistu tutkimus, jonka mukaan rakennukset alipaineistuvat yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä. Käytännössä tämä aiheuttaa sen, että sisäilman mikrobipitoisuudet ja kosteus kasvavat korvausilman huuhtelevan vaikutuksen poistuessa. Alipaineistuminen voi myös johtaa mikrobien kulkeutumiseen rakenteiden läpi esimerkiksi rakennusten ryömintätilasta sisäilmaan. Toisaalta jo 20–30 % osateholla ilmanvaihdon käyttäminen näyttää pääsääntöisesti pitävän paine-erot riittävän pieninä, eikä sisäilman mikrobi- ja kosteuspitoisuudetkaan kasva niin suuriksi kuin tilanteissa, joissa ilmanvaihto pysäytetään kokonaan.

Muille kuin asuinrakennuksille onkin Suomen Rakennusmääräyskokoelmassa ohjeistus, että käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihtokerroin olisi vähintään 0,2 l/h. Tämä voidaan toteuttaa pitämällä pelkästään hygieniatilojen ilmanvaihto jatkuvasti käynnissä ja jaksottamalla muun rakennuksen ilmanvaihtoa. Yleinen suositus on, että ennen yleisilmanvaihdon jaksottaisen käytön aloittamista rakennuksen paine-erot tulee tutkia tarkasti, jotta saadaan selville mahdolliset riskit ja vaikutukset niin sisäilman laatuun kuin rakenteiden toimivuuteenkin.

Suomen korjausvelka on tällä hetkellä noin 50 miljardia euroa. Summa osoittaa yksiselitteisesti sen, että rakennusten kunto ei ole vaaditulla tasolla. Noin joka neljäs julkinen rakennus kärsii korjaustoimenpiteitä ja väistötiloja edellyttävistä kosteus- ja homevaurioista. Mikäli vielä kunnossa olevat rakennukset halutaan pitää toimintakelpoisina myös jatkossa, tulee käyttöön ja ylläpitoon kiinnittää huomiota ja toimia etukäteen tehdyn ja ylläpidetyn hoito- ja korjaussuunnitelman mukaisesti. Säännölliset, ennaltaehkäisevät toimenpiteet pidentävät koko rakennuksen elinkaarta ja ovat etenkin pitkällä aikavälillä erittäin kustannustehokkaita, kun kalliit korjaustoimenpiteet voidaan niiden avulla välttää.

Jo kolmen vuoden takaisessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa (1/2012) ”Rakennusten kosteus- ja homeongelmat” on todettu, että huolimatta koneiden huolto-ohjeiden vaatimuksista, vain 5–10 %:ssa ilmanvaihtojärjestelmistä kunnossapito ja puhdistus on moitteetonta. Varsin usein tekemättä jäävät myös ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä toimenpiteitä. Mikäli ilmanvaihtojärjestelmistä ei pidetä huolta, ei niiden pysäyttämisen vaikutuksiakaan voida tietää.


Jani Kemppainen
Asiamies
Talonrakennusteollisuus ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s