Lyhennysvapaiden riski piilee vasta vuoden päästä

Pakarinen SamiSuomessa pankit ovat helmikuun alusta alkaen tarjonneet maksutonta mahdollisuutta asuntolainojen lyhennysvapaisiin kuukausiin tai jopa vuoteen. Yksityisen kulutuksen tukemista edistämään tarkoitettu kädenojennus onkin saavuttanut heikossa suhdannetilanteessa huomattavaa suosiota. Suosio ei luultavasti tule hiipumaan, sillä lyhennysvapaiden yleistyminen tarkoittaa kotitaloudelle matalampaa kynnystä hakea joustoa arjen talouteen. Kun lyhennysvapaan hakemisesta muodostuu sosiaalinen normi, eikä se enää ole merkki esimerkiksi työttömyyden kohtaamisesta, voi uudelleen neuvoteltujen asuntolainasopimusten määrä kasvaa huomattavasti myös tulevina kuukausina.

Lyhennysvapaan hakeminen voi tarkoittaa merkittävää helpotusta kotitalouden kuukausittaisiin menoihin. Lyhennysvapaan tarjoaminen tässä suhdannetilanteessa on järkevää, mutta tilapäisessä kampanjassa voi piillä myös riskejä. Niistä merkittävin muodostuu vasta vuoden kuluttua siitä, kun kampanja on päättymässä. Lyhennysvapaa vuosi voi nimittäin helposti houkutella jatkamaan lainan lyhentämättä jättämistä niin ikään toisella vuodella. Pelkään pahoin, että pankkien halu pitää kiinni asiakkaistaan saa ne myöntymään myös lisävuoteen. Vaarana siis on, että luisumme ikään kuin vahingossa lyhennysvapaaseen asuntolainakulttuurin, joka helpottaa hetken, mutta lisää makrotaloudellisia riskejä pidemmällä aikavälillä.

Lyhennysvapaan suosiota tulee jatkossa ruokkimaan sekä kaupungistuminen että kasvukeskusten riittämätön asuntotuotanto. Kun tarjonta ei vastaa kysyntään kyllin nopeasti ja riittävästi, asuntovarallisuuden nousun myötä velallisten on helpompi saada lyhennysvapaata lainoitusosuuksien laskiessa. Nyt olisikin korkea aika tiedostaa se riski, että olemme luisumassa lähemmäs Ruotsia, jossa kotitaloudet ovat selvästi velkaantuneempia Suomeen verrattuna ja asumisen hinta on karannut käsistä.

Lyhennysvapaassa on kuitenkin myös positiiviset puolensa, etenkin jos sen myötä mahdollistuva kulutus kohdistuu kotimaahan. Mikäli se tuo merkittävää kasvua yksityiseen kulutukseen, korjaantuvat julkisen talouden bruttokansantuotteeseen suhteutetut tunnusluvutkin. Todelliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole näin yksiselitteisiä, sillä yksityisen sektorin velkaantumisen kasvu on vain tilapäinen helpotus ja pitkällä tähtäimellä lisää riskejä entisestään.

Sami Pakarinen
Pääekonomisti
Rakennusteollisuus RT ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s