Ilmanvaihdolla tärkeä rooli koronan torjunnassa

Pese kädet, yski hihaan, pidä yli kahden metrin etäisyys muihin ja käytä maskia. Nämä ovat usein toistetut ohjeet koronatartunnan välttämiseksi. Hyviä ohjeita, mutta jotain oleellista puuttuu.

Tiedämme nyt, näin uskallan sanoa, että korona leviää pisaratartunnan lisäksi myös ilmavälitteisesti. Virusta sisältäviä pieniä hiukkasia jää ilmaan vielä pitkäksi aikaa niiden ilmaantumisen jälkeen. Epäpuhtauksien hallinnassa on muutama perusperiaate; epäpuhtauslähteen vaikutusalue tulee rajoittaa ja epäpuhtauspitoisuus hengitysilmassa laimentaa.

Lue loppuun

Kotitalousvähennyksen kunnianpalautus

Viime päivinä on tuntunut siltä, että samaan aikaan kun Euroopan komissio ja muu Eurooppa pyrkii kaksinkertaistamaan korjausrakentamisen, meillä ollaan laittamassa kapuloita rattaisiin.

Kotitalousvähennys on yksi tukimuoto, jolla kannustetaan remontoimaan omaa kotia ja käyttämään siihen ammattilaisia. Remonttipalveluiden osalta vähennys koskee työn osuutta, ei materiaaleja. Nyt kotitalousvähennyksen perusteita on kyseenalaistettu rankasti.

Lue loppuun

Teräsrakentamisen tulevaisuus näyttää monella tavalla hyvältä

Tällä hetkellä rakentamiseen liittyvät keskustelut ovat enimmäkseen rakennusmateriaalien vastakkainasettelua. Solvataan sitten puuta, betonia tai terästä, niin kaikki tuntuu pyörivän Maankäytön- ja rakennuslain uudistumisen ympärillä ja erityisesti siihen suunnitellussa hiilijalanjälkilaskennassa. Teräsrakenteet rakennuksissa eivät ole maailman vanhin keksintö. Ne alkoivat yleistyä vasta noin sata vuotta sitten. Ensimmäisinä teräksestä tehtiin rautatieasemia ja siitä kehitys jatkui aika pian muihinkin rakennustyyppeihin rinta rinnan muiden materiaalien kanssa. Kautta aikojen rakennusmateriaalit ovat kulkeneet käsi kädessä ja nyt tuntuu, että ollaan vastakkain joka asiassa.

Lue loppuun

Kehitys kehittyy ja jännitys tiivistyy – onko rakentamisen tietomallintaminen vihdoin läpimurron kynnyksellä?

Tietomallintaminen rakennushankkeissa on kulkenut pitkän matkan. Ensimmäisiä malleja tehtiin 90-luvulla ja jo tuolloin puhuttiin tietomallintamisen tuloillaan olevasta läpimurrosta. Siitä asti olemme sitä toiveikkaina odottaneet, mutta ehkäpä nyt pääsemme sitä viimein todistamaan.

Tietomallintamisen kehitys on kulkenut suhteellisen loogisen ja ennalta-arvattavan polun. Ensi alkuun suunnittelijat tekivät siitä työkaluja omaa arkeaan helpottamaan, seuraavassa vaiheessa rakennustuotteiden valmistajat ja rakentajat alkoivat nähdä siinä mahdollisuuksia oman työnsä tehostamiseen sekä logistiikan ja hankintojen parempaan hallintaan. Nyt ollaan ottamassa seuraavaa askelta, jonka myötä kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät pystyvät hyödyntämään tietomallien sisältöä rakennusten ylläpidossa ja huollossa.

Lue loppuun

Nollat ja ykköset tavoitteena

Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 -hanke päättyy nyt vuoden vaihteessa, mutta tavoitteet työtapaturmien poistamiseksi alalta eivät katoa mihinkään, päinvastoin.

Kymmenen vuoden hanke on tehnyt paljon hyvää rakennusalan työturvallisuudelle. RT:n jäsenyritysten tapaturmataajuus on kuluneen vuosikymmenen aikana puolitettu ja rakentamisen toimiala on onnistunut parantamaan työturvallisuuttaan muita toimialoja enemmän. Hyvistä saavutuksista pidetään jatkossakin kiinni ja niitä kehitetään eteenpäin. Mutta niiden rinnalle tarvitaan myös uudenlaisia käytännönläheisiä toimia.

Lue loppuun

Vuokrasääntely haittaisi työvoiman liikkuvuutta ja pahentaisi asuntopulaa – vastaus on huolehtia asuntotuotannon edellytyksistä ja riittävästä tarjonnasta

Turun yliopiston tutkijat ehdottavat asuntopoliittisen kehittämisohjelman taustaselvityksessä vuokrasääntelyä keinoksi hillitä vuokrien nousua (KL 17.11.). Tutkijoiden tarjoama lääke on väärä ja perustuu virheelliseen diagnoosiin. Vuokrat nousevat siellä, missä vuokra-asunnoista on pulaa. Vuokrasääntely pahentaisi vuokralaisten tilannetta entisestään.

Taloustieteilijät ovat laajasti yksimielisiä vuokrasääntelyn haitallisista vaikutuksista. Vuokrasääntely vähentäisi vuokra-asuntojen tarjontaa, mikä pahentaisi asuntopulaa. Tämä taas vaikeuttaisi työvoiman liikkuvuutta sekä hidastaisi talouskasvua.

Lue loppuun

Kalvomuovi kiertoon rakentamisessa

Hiljan allekirjoitettu rakentamisen muovit green deal -sopimus on konkreettinen, lapiovalmis kiertotalousratkaisu, jonka myötä kalvomuovien erilliskeräys työmailla, urakoissa ja rakentamisen toimitusketjussa vauhdittuu. Green deal -sopimuksia on Suomessa solmittu jo aiemminkin, mutta tämä rakentamisen muoveja koskeva sopimus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, koska siinä on mukana koko arvoketju. Sopimus ei pidäkään sisällään pelkästään kalvomuovin erilliskeräystä ja kierrätystä vaan kattaa myös tavoitteen rakentamisen kalvomuovien raaka-aineen kierrätysraaka-aineosuudelle: 40 prosenttia vuoden 2027 loppuun mennessä.

Lue loppuun

Rakennusalalle on tarjolla vihreä oksa

Vastuullisuus ja ympäristövastuu, ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Siinä pieni listaus isoista teemoista, jotka olivat pinnalla kaksi vuotta sitten, kun aloitin Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajana. Nämä päämäärät ovat itsellenikin tärkeitä, ja niiden takana on ollut helppo seistä. Lue loppuun

Päästöt alas rakentamalla

Mikä on kansainvälisten ilmastosopimusten arvo, jos maailman suurimmat valtiot eivät ole sitoutuneita niihin? Tai miten olisi mahdollista saavuttaa kunnianhimoiset päästövähennykset, jos teollisuus ei sitoudu tavoitteisiin ja edistä niitä tehokkaasti toimillaan? Lopputulos olisi molemmissa tapauksissa huono: ilman suuria toimijoita emme tule saavuttamaan päämääräämme. Lue loppuun

Betoniala kääri hiilihihansa ja ryhtyi toimiin

Betonirakentamista on leimannut viime vuosina voimakas keskustelu, missä betonin ja erityisesti sen pääraaka-aineen sementin tuottama CO2-päästö on tuomittu yhdeksi merkittäväksi ilmastonmuutoksen aiheuttajaksi. Kritiikissä on perää, mutta osa siitä osuu ohi maalinsa.

Betonirakentamisen globaalisti korkea kasvihuonekaasupäästötaso, arviolta 5–7 prosenttia maailman CO2-päästöistä, johtuu Kiinan äärettömän kovasta rakentamisen tahdista. Yli puolet maailman betonista tuotetaan Kiinassa sen omaa kotimaista käyttöä varten. Uskomaton faktatieto on, että Kiina tuotti 2010-luvulla kolmessa vuodessa enemmän betonia kuin suurvalta USA koko 1900-luvulla (1). Tälle halulle kehittyä ja rakentaa Kiinaa meidän on vaikeaa tehdä mitään.

Lue loppuun