Suomi tähtää kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaation paalupaikalle

Randell AleksiRakennusalaa ei tunneta kaikkein nopealiikkeisimpänä toimialana, mikä on hyväkin asia. Rakentamisessa on kyse niin mittavista taloudellisista panostuksista sekä pitkäaikaisista vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin, että varovaisuus on usein paikallaan.

Kehityksen vauhti kuitenkin nopeutuu huimasti. Onpa heitetty muutosvauhdin kasvavan tulevana vuosikymmenenä jopa satakertaiseksi edelliseen vuosikymmeneen nähden etenkin niillä aloilla, jotka hyötyvät tiedon muuttamisesta digitaaliseen muotoon. Lue loppuun

Asumisen hiilijalanjälkeen vaikutetaan nopeiten energiatehokkuudella

Juhani HyvärinenRakennukset edustavat suurta osaa hiilijalanjäljestä. Asuinrakennuksia ja kesämökkejä on Suomessa noin 1,8 miljoonaa, ne edustavat suurta osaa kaikista rakennuksista ja jokainen asuu jossakin. Uudisrakentamisen määräysten vaikutus hiilijalanjälkeen on hidasta ja nopeammat keinot liittyvät käytönaikaiseen korjausrakentamiseen ja tarpeenmukaisen käytön lisäämiseen. Viisas omistaja varautuu nouseviin energianhintoihin tulevissa remonteissaan jo nyt.

On tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että myös rakentamisessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vähähiilisyyteen. Samalla on kuitenkin muistettava, että rakennukset ovat pitkäikäisiä, ja koko rakennuskannan hiilijalanjälkeen vaikuttamisessa pelkästään rakennuskannan uudistumiseen luottaminen on liian hidasta. Lue loppuun

Tukeeko kaupungistuminen kestävää kehitystä?

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kestävää kehitystä rakennetaan yhdessä. Verbi rakentaminen ei ole tutussa lauseessa sattumalta, kestävän kehityksen mahdollistamisessa rakentamisella on suuri merkitys. Rakentamisen ratkaisuilla on vaikutusta siihen, että arkemme on niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävää.

Rakennetun ympäristön ympäristövaikutusten kannalta isoin kysymys on olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen mahdollisimman energiatehokkaaksi ja miten se tehdään. Uudet rakennukset ovat jo erittäin energiapihejä, mutta niissäkin on tärkeä lisätä uusiutuvan energian osuutta. Lue loppuun

Voiko rakentamisen äkkijarrutuksen sulkea pois?

Jouni VihmoNeljä vuotta kuskin paikalla oltuaan rakennusala saa nyt kokea, miltä tuntuu olla talouden vuoristoradan ensimmäisessä vaunussa matkustajan paikalla. Jyrkimmässä nousussa mentiin vaunut nitisten. Nyt radan laella tähyillään seuraavan alamäen suuruutta ja toivotaan, ettei kiihtyvyys kouraisisi liiaksi vatsanpohjasta.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota varjostaa maailmantaloutta. Brexit odottaa edelleen ratkaisuaan. Euroopan talouden voimakas hidastuminenkin näyttää mahdolliselta. Jos Saksan teollisuustuotannon hidastuminen jatkuu, se näkyy kohta Suomen viennissä. Lue loppuun

Pölynhallinta on työturvallisuutta

Antti Väisänen ConsairRakennuspölyn hengittäminen on haitallista, ja jopa vaarallista. Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska tehty pölynhallinta on riittämätön tai sitä ei ole ollenkaan.

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa? Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan. Lue loppuun

Legendaariset grynderin katteet ovat legendaa

Anu KärkkäinenRakennuslehti herätti henkiin aika ajoin toistuvan keskustelun perustajaurakoinnin kannattavuudesta jutussaan ”Kovat katteet gryndiasunnoissa” (26.4.2019). Juttu pyrki selvittämään uusien asuntojen hinnan muodostumista suosituilla asuinalueilla Helsingissä. Tarkastelu oli kuitenkin tehty puutteellisin tiedoin, joiden pohjalta vedettiin yksioikoisia ja jopa virheellisiä johtopäätöksiä.

Laskelmissa oli käytetty vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräisiä neliöhintoja ja vähennetty niistä Ara-rakentamisen keskimääräiset kustannukset ja tontin hinta. Näin saatu erotus tulkittiin rakennusliikkeen katteeksi. Lue loppuun

Kun jokainen valitsee turvallisuuden – välittämisen kulttuuria rakentamassa

Antti_LeinoRakennusalan turvallisuustason kehittyminen Suomessa on tilastojen valossa ollut menestystarina. Kaksikymmentä vuotta sitten työmailla kuoli kaksikymmentä rakentajaa vuodessa ja viime vuosina noin viisi vuodessa.

Kehitys on ollut merkittävää, mutta siihen ei kuitenkaan voi olla tyytyväinen. Rakennusala on edelleen yliedustettuna valtakunnallisissa tapaturmatilastoissa. Ja työmailla tapahtuu edelleen vakavia tapaturmia. Aivan ensin olisi painettava alan kuolemantapaukset nollaan. Mikäli edellisvuosikymmenien trendi jatkuu, voisimme nähdä tämän tilanteen jo lähivuosina. Tämä olisi Rakennusteollisuus RT:n ja sen jäsenyritysten Nolla tapaturmaa -ohjelmalle hieno saavutus.

Lue loppuun

Sisäilma saatava strategiseksi kohdaksi hallitusohjelmaan – lisää tietoa tarvitsevat käyttäjät, tekijät ja ylläpitäjät

Suomen kansallisvarallisuuden pääosa on rakennuksissa ja Suomen suurin voimavara on hyvinvoivissa suomalaisissa. Näiden kahden syyn takia uskomme, että kaikki maamme rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset tutkijoista, suunnittelijoista, tuotekehittäjistä ja rakentajista kiinteistönomistajiin pitävät hyvän sisäilman varmistamista työlistansa kärjessä.

Asiasta on taitettu peistä aivoriihissä ja arvovaltaisissa kokouksissa, puhumattakaan verkkokeskusteluista. Siksi on nyt tärkeää havaita, että johtavien asiantuntijoiden keskuudessa vahvistuu pyrkimys yhteisen tavoitteen ja tiekartan luomiseen. Yhä useampi tiedostaa, että hyvän sisäilman ylläpitämiseen tarvitaan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä, hyväkuntoisia tai sellaisiksi korjattuja rakennuksia sekä säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa.

Lue loppuun

Tarjolla on kärkipaikka – mitä tekee Suomi?

Aleksi RandellRakennusalan digitalisaatio merkitsee uutta liiketoimintaa, kustannussäästöjä ja tuottavuuden kasvua. Se ei ole pikkujuttua alalla, jonka vuosittainen liikevaihto Suomessa on noin 34 miljardia euroa.

Suomen lisäksi rakentamisen kustannustehokkuutta ja rakennetun ympäristön älykkyyttä edistävä digitalisaatio ja alustaratkaisut ovat kysyttyjä kaikkialla, missä kaupungistuminen etenee. Innovaatioista myös maksetaan. Tarjolla on paikka edelläkävijänä, sillä Suomi on paalutettu osaamisella, jonka päälle voidaan rakentaa kansainvälisestikin merkittävä rakennusalan digitalisoitumisen menestystarina. Ilman ministeriöiden tukea tuo tarina jää kuitenkin kertomatta. Lue loppuun

Anna äänesi rakennetulle ympäristölle

Aleksi RandellSuomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan alan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita. Rakennusteollisuus RT:n ja koko Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteisenä päämääränä on lisätä alan yritysten mahdollisuuksia ja töitä erinäköisille osaajille sekä samalla rakentaa kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa meille kaikille. Olemme määrittäneet selkeät tavoitteet (rakennusteollisuus.fi/vaalit) ja myös tehneet pitkäjänteisesti töitä tavoitteiden edistämiseksi ennen vaaleja. Lue loppuun