Itämeren alueen digiratkaisut ovat talouskasvun kovassa ytimessä

Osaajien saatavuus on tunnistettu lukuisissa selvityksissä yhdeksi yritysten ja organisaatioiden suurimmista kasvun ja kehittymisen esteistä. Koko kansantalouden tasolla työvoiman saatavuus on suoraan talouskasvun ytimessä. Pysyvä taloudellinen hyvinvointi syntyy tuottavuuden ja työpanoksen kasvusta. Viime vuosikymmeninä tuottavuuskehitys on ollut länsimaissa heikkoa, ja samaan aikaan väestörakenteen kehitys on kääntynyt pysyvästi epäedulliseksi.

Lue loppuun

Miten hallita asuinkerrostalojen sisälämpötiloja ilmaston muuttuessa?

Kesät 2018 ja 2021 ovat piirtyneet mieleen kaikkien aikojen hellekesinä, hyvässä ja pahassa. Pitkät hellejaksot kutsuivat ihmiset viettämään aikaa ulkona, ja samaan aikaan koettiin tukalaa oloa kotosalla ja nukkumisvaikeuksia yön kuumuudessa. Kesän sisälämpötila ei ole kuitenkaan pelkästään viihtyvyyskysymys, vaan rakennusten sisälämpötilalla on merkittävä vaikutus myös terveyteen.

Lue loppuun

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on yhä juridisesti ratkaisematta

Kiertotalous on eräs ajankohtaisimmista aiheista pyrittäessä ekologiseen rakentamiseen. Rakennuksista purettavien tuotteiden uudelleenkäyttöä pohditaan useammassakin käynnissä olevassa hankkeessa ja siihen kohdistetaan suuria odotuksia. Purkamisen seurauksena syntyvän jätteen määrän vähentäminen, sekä uusien materiaalien ja luonnonvarojen säästäminen on luonnollisesti kaikkien mielestä hyvä tavoite. Asiaa konkretisoitaessa törmätään kuitenkin aina väistämättä kahteen ongelmaan: taloudellisuuteen ja teknisiin reunaehtoihin.

Lue loppuun

Laskurista apuja päästöjen vähentämiseen

Hiilijalanjälkeen ja ympäristöasioihin liittyvältä kirjoittelulta, keskustelulta ja uutisoinnilta ei ole mitenkään voinut välttyä viime vuosien aikana. Erityisiä ennustajan lahjoja ei tarvita oivaltaakseen, että asia tulee pysymään otsikoissa myös tulevaisuudessa, yhä enenevässä määrin. Ja miksipä ei pysyisi – aihe on kiinnostava ja asiaan halutaan hanakasti tarttua, mutta millä keinoilla? Konkretiaa on vielä varsin vähän. Mielipiteiden, uutisten ja näkökulmien viidakossa monelle voi olla vaikeaa kiinnittää huomiota olennaiseen, eli siihen, mitkä olisivat niitä ”matalalla roikkuvia hedelmiä”.

Lue loppuun

Lakiuudistus tavoittelee rakennustiedon koneluettavuutta – rakennuksen tietomallin toimiminen edellyttää, että teollinen vakiointi on kunnossa

Jos tietosisällön vakiointi ei etene rivakasti, suunnittelu- ja rakennussektori eivät voi toteuttaa kaavoitus- ja rakennuslain (KRL) uudistuksen keskeisiä tavoitteita rakennuksen digitaalisen tiedon tuottamisesta. Linjaamme nyt yhdessä KIRA-alan tulevaisuutta. Veturina tässä on KRL-uudistus, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuottaa rakennuksen digitaalista tietoa koneluettavassa muodossa. Tämä vaikuttaa suoraan rakennuksen tietomallien, eli BIM-mallien tulevaan asemaan ja siten hyödyntämiseen tiedonhallinnassa.

Lue loppuun

Vähähiilisyyden säädöskehitykseen tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä

Vähähiilisyyden edistäminen etenee kiinteistö- ja rakennussektorilla. Tiettyjen rakennusmateriaalien valmistuksen ja toisaalta rakennusten energiankäytön päästöjen vähentämisellä on pitkä sääntelyhistoria. Muita toimia on edistetty markkinavetoisesti ja vapaaehtoisilla sopimuksilla. Vähähiilisyyden arvioinnin tueksi on menetelmänä jalkautunut elinkaariarviointi, jossa lasketaan kaikki rakennuksen rakentamisesta, pitkästä käytöstä sekä käytöstä poistamiseen liittyvät CO2-päästöt, pitkälti skenaariopohjaisesti.

Lue loppuun

”Raksaduunit” ja muut kapeakatseiset mielikuvat

Oletteko ikinä miettineet, miten ihminen päätyy omalla työuralleen? Entä kuinka selkeänä koitte itse oman suuntanne?

Menin 15 vuotta sitten opiskelemaan viestintätieteitä, koska rakastin jo silloin kirjoittaa. Koulutus sinällään avasi oviani työelämään, mutta rehellisesti sanottuna en tiennyt alkuunkaan, mitä koulutus pitää sisällään. Jälkikäteen ajateltuna se ei kovinkaan paljon tukenut työelämän tehtäviä, mutta onneksi monipuoliset työtehtävät sen jälkeen ovat tuoneet mukanaan oman tavan ja tyylin tehdä.

Lue loppuun

Hätähuuto allianssin puolesta

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä ollaan kaavailemassa päävastuulliselle toteuttajalle lakisääteistä vastuuta rakennuskohteen toteuttamisesta. Viimeksi käsillä olleiden pykäläluonnosten mukaan päävastuulliselle toteuttajalle säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika.

Ehdotetusta vastuusta tekee elinkeinotoiminnassa täysin poikkeuksellisen se, että lainsäädännöstä suunnitellaan pakottavaa. Vastuunjaosta ei voisi sopia toisin. Tämä sopimusvapauden kaventaminen sitoisi myös ammattimaisten rakennuttajien käsiä sen osalta, miten he saisivat sopia hankkeidensa toteuttamisesta.

Ehdotus on äärimmäisen hankala erityisesti allianssin ja muiden yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen näkökulmasta. Allianssin edistyksellisyys perustuu juuri siihen, että vastuu kannetaan hankkeen sisällä yhdessä. Maailmalla puhutaan niin sanotusta No Blame -periaatteesta.

Lue loppuun

Työelämän apupyörät

Iltojen hämärtyessä ja opiskelijoiden palatessa jälleen kesätöistä opintojensa pariin voi muistella hetken myös omia lapsuuden kesiä. Paitsi että ne olivat aina helteisiä ja täynnä valvottuja valoisia kesäöitä, sisälsivät ne monia elämälle tärkeiden tietojen ja taitojen opettelua. Polkupyörällä ajaminen, uimataito tai vaikkapa käytännön kokeilut sähkövirran voimakkuudesta ”paimenpojassa” lienevät monille juuri kesälomien aikana opittuja, yhä muistissa olevia asioita.

Lue loppuun

Huh hellettä!

Juuri päättyneen kesäkuun aikana oli 25 hellepäivää ja lämmintä piisaa vuorokauden ympäri heinäkuussakin. Mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta globaalisti yhdeksän on ollut 2000-luvulla. Top5-lista sijoittuu kokonaan 2010-luvulle. Yksittäisen kesän helteitä tai talven lumia ei pystytä varmuudella ennustamaan, mutta trendi on selvä: ilmasto on jo lämmennyt ja siihen tulee sopeutua samalla, kun lisälämpenemistä tulee hillitä.
Suomessa rakennuslupaan liittyvän laskennan säätiedot kuvaavat vuosihaarukan 1980–2010 tyypillistä säätä. Ero nykytilanteeseen on merkittävä, kuten alla oleva graafi kertoo.

Lue loppuun