Nostosta voi seurata ei-toivottu lasku

Antti_LeinoMontako kertaa talon tai sillan pitää askeltaa ennen kuin se löytää lopullisen paikkansa? Rakentajat pysyttäytyvät pitkälti perinteisessä kolmiloikkaajan tekniikassa. Rakennus ei itse tietenkään liiku, mutta sen komponentit kyllä.

Rakennuksen kolmiloikka

Kaikki alkaa siitä, kun materiaali saapuu tontille – suorituspaikan ensimmäiselle askelmerkille. Vauhtiin ponkaisten materiaali laskeutuu toiseen positioonsa yhdistäen horisontaalista ja vertikaalista liikettä, ja kuin vakuudeksi tavoitteellisuudestaan valmistautuu kohti viimeistä loikkaansa asennuspaikalleen.

Rakentamisessa kolmiloikka ei tosin ole aina näin suoraviivaista. Suorituksissa on luonnollisesti valtava variaatio huippuunsa hiotuista toimitusketjuista. Parhaimmillaan elementit loppuasennetaan suoraan autokuormasta yhdellä siirrolla.

Lue loppuun

Uutta vaihdetta asuntopolitiikkaan

Sami PakarinenAsumisen ympärillä käydään jatkuvaa keskustelua ja lietsotaan pelkoa milloin minkäkin todellisen tai kuvitellun uhan nimissä. Aiheeseen on kuitenkin tarjolla taloustieteen ja eritoten kaupunkitaloustieteen keinoin nykyistä perustellumpia näkemyksiä. Haluankin nostaa asuntopoliittiseen keskusteluun kolme kokonaisuutta, jotka kaipaavat mielestäni suunnanmuutosta. Lue loppuun

Laadullisemmalla asuntopolitiikalla parempaa asumista

Anu KärkkäinenAsuntotuotanto on noussut suurimmilla kaupunkiseuduilla ennätyslukemiin. Viime vuonna asuntoja valmistui poikkeuksellisen paljon – yli 40 000.  Tuotantomäärän kasvattamisen mahdollistanut politikka on siis onnistunut hyvin tavoitteissaan.

Asuntopula kaupungeissa on hallinnut asuntopoliittista keskusteluamme pitkään; siksi kiivainta keskustelua käydään määristä – euroista ja neliöistä. Monestakin syystä myös laadullisiin seikkoihin tulisi asuntopolitiikassa kiinnittää kasvavaa huomiota. Lue loppuun

2020 lähestyy, olemmeko valmiit

Suvanto_blogiinVuonna 2010 aloitettiin kymmenvuotinen ohjelma työtapaturmien kitkemiseksi rakennusalalta. Kunnianhimoisessa nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 -hankkeessamme lähestymme pistettä, jossa onnistumistamme tullaan pian arvioimaan todennäköisesti useiden tahojen suunnasta.

Olen aika varma, että tuskinpa kukaan tulee olemaan vahingoniloinen, vaikka puhdas nolla jäisi saavuttamatta. Itse asiassa nolla tapaturmaa -ajattelun toteuttaminen ei tarkoita sitä, että yhtään tapaturmaa ei enää koskaan tapahtuisi. Sen sijaan kysymys on asennoitumisesta eli siitä, että meillä on vankka näkemys, että joka ikinen tapaturma on ennalta torjuttavissa, vaikka emme vielä tällä hetkellä siihen pystyisikään. Lue loppuun

Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sai aikaan reippaan keskustelun ilmaistessaan viikko sitten Helsingin Sanomissa huolensa pienten asuntojen liiasta rakentamisesta. Hän myös esitti, että yksiöiden rakentaminen kiellettäisiin. Faktan tarkistusta suorittivat ansiokkaasti muun muassa Liberan Mikko Kiesiläinen ja useampi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän kirjoittaja. Faktojen sijaan kyse olikin lopulta enemmänkin professorin mielipiteestä, mikä hänelle sallittakoon. Lue loppuun

Käykö taloyhtiölainakeskustelulle kuin kesäiselle rusketukselle?

Sami PakarinenTaloyhtiölainojen ympärillä käytävä keskustelu on saanut kesähelteillä jatkoa. Valtionvarainministeri Petteri Orpo ilmoitti asettavansa alkusyksystä työryhmän pohtimaan taloyhtiölainojen mukanaan tuomia riskejä. Lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn varoitti yhtiölainojen kautta tapahtuvan velkaantumisen lisäävän talouden makrovakausriskejä.

Taloyhtiölainojen nopea kasvu on aiheellinen huoli, mutta sen tiimoilta käytävä keskustelu on ollut varsin yksipuolista uhkakuvilla pelottelua.  Pyrin tällä kirjoituksella tuomaan keskusteluun myös toisenlaisen näkökulman. Kirjoitin aiheesta blogissa jo toukokuussa. Kirjoituksen löydät täältä.
Lue loppuun

Onko asenteesi kunnossa? Jokainen vakava työtapaturma on liikaa

Nina_LindstromKaikilla on moraalinen vastuu huolehtia omasta ja työkaverin turvallisuudesta, kirjoittaa INFRA ry:n hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström.

Kaikkein vakavimpia eli kuolemaan johtaneita työtapaturmia on saatu kitkettyä isolla kädellä siitä, mikä tilanne oli joskus karmeimmillaan. Kun vielä 1990-luvulla rakennustyömailla oli keskimäärin kymmenen kuolemantapausta vuodessa, nyt niitä on alle puolet siitä. Se on todella hyvä suuntaus.

Tänä vuonna kuolemaan johtaneita tapaturmia on tapahtunut rakennusalalla neljä. Jokainen vakava työtapaturma on liikaa. Se pysäyttää niin vahingoittuneen kuin hänen läheisensä elämän. Lue loppuun

Kaupunkipolitiikka tarvitsee onnistuakseen lisää tutkimustietoa

Sami PakarinenSuomessa kaupungistuminen on voimistunut entisestään talouden nousukauden myötä. Väestönkasvu kasvavilla kaupunkiseuduilla luo paineita maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä suuret kaupungit ovat heränneet ja vaativat enemmän kaupunkeja huomioivaa politiikkaa valtakunnan tasolla. Asuntomarkkinoiden toimivuus on noussut yhdeksi keskeisimmäksi talous- ja työllisyyspolitiikan kokonaisuudeksi. Myös sosiaaliturvan uudistustarve on kiinteästi kytköksissä asumiseen ja kaupunkiseutujen elinvoimaan.

Kaupunkipolitiikka nousseekin yhdeksi vaaliteemaksi eduskuntavaalien ja mahdollisten maakuntavaalien alla. Lue loppuun

Tolkkua rakennusalalle

Juha MetsäläRakennusalalla naisten vähäinen määrä sekä ikäsyrjintä niin nuorten kuin vanhempienkin työntekijöiden kohdalla nousevat teemoina säännöllisesti esille. Nuorista on kova kilpailu eri alojen kanssa tai he pääsevät huonosti harjoitteluun ja maahanmuuttajien ajatellaan vievän meidän työt. Myös tuottavuus nousee usein esille.

Jyri Paretskoi kirjoitti Tolkun ihmisistä maahanmuuttokysymyksiin kantaaottaneessa kolumnissaan Iisalmen Sanomissa parisen vuotta sitten. Tässä muutamia otteita kolumnista: Lue loppuun

Taloyhtiölainojen kasvulla on myös hyviä puolia

Sami PakarinenKuluneella viikolla taloyhtiölainoista ja niiden kasvusta on riittänyt paljon puhetta. Alkuviikosta sekä Nordea että Suomen Pankki tulivat ulos varoittaen asuntoyhteisöjen lainakannan nopeasta kasvusta sekä siihen liittyvistä riskeistä. Viimeksi tänään Hypoteekkiyhdistys nosti omassa asuntomarkkinakatsauksessaan varoittavan sormen pystyyn taloyhtiölainoihin ja sijoittajakysyntään liittyen. Velkaantumiskehityksestä on oltava hereillä ja on hyvä että riskeistä puhutaan, mutta ilmiön taustalla on myös hyviä puolia, jotka ovat keskustelussa jääneet taka-alalle.

Kolikon kääntöpuolena kasvaneissa taloyhtiölainoissa on vilkas asuntorakentaminen. Lue loppuun