Sääntelyn osaksi ehdotettu hiilikädenjälki vaatii tarkemman määrittelyn

Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä rakentamisen sääntelyn osaksi. Se tulisi pakolliseksi raportoitavaksi tiedoksi hiilijalanjäljen lisäksi niin sanottuun ilmastoselvitykseen. Hiilikädenjäljeksi tulkittaisiin sellaiset ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta.  

Gaia Consulting oy:n Rakennusteollisuus RT:lle tekemässä selvityksessä tarkasteltiin hiilikädenjäljen arvioinnin ja sääntelyyn sisällyttämisen etuja ja toisaalta siihen liittyviä ongelmia. Selvitys osoittaa, että hiilikädenjäljelle ei ole yhtä vakiintunutta määrittelyä tai laskentatapaa kuten hiilijalanjäljelle. Koska hiilikädenjäljen laskenta on vielä vakiintumatonta ja sen tulokset riippuvat suuresti käytetystä laskentamenetelmästä ja tehdyistä oletuksista, sen ottaminen osaksi sääntelyä vaatisi lisäselvitystä ja tarkennusta.

Lue loppuun

Hiilipäästöjen ilmoittaminen edellyttää uusia työkaluja

Kaavoitus- ja rakennuslain myötä tulossa oleva vähähiilisyyssääntely on saanut rakentajat kiinnostumaan rakennustuotteiden ympäristövaikutuksista – käytännössä niiden hiilipäästöistä. Tämä on positiivinen asia. Ongelmia synnyttää se, että työkalumme ovat näiden tietojen kommunikointiin kovin kankeat ja byrokraattiset. Meiltä puuttuu yhteisesti hyväksytty tapa tuotteen hiilipäästön ilmoittamiseen.

Lue loppuun

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voitaisiin kitkeä neljällä sanalla

Suomessa esiintyy työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia sekä työperäistä hyväksikäyttöä myös rakennusalalla. Jotta yritykset pystyisivät tehokkaammin puuttumaan työehtojen ja jopa ihmisoikeuksien polkemiseen, ulkomaalaislakiin tarvitaan pieni muutos.

Maaliskuun viimeisenä päivänä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonnan tiimi julkaisi tuloksia vuonna 2020 tekemistään tarkastuksista, joista noin neljäsosa kohdistui rakennusalalle. Tulosten osalta on hyvä käydä avointa pohdintaa siitä, onko ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö tai harmaa talous lisääntynyt Suomessa.

Lue loppuun

Pitämällä huolta rakennuksista pidät huolta niiden käyttäjistä

001 Juhani HyvärinenKun sotepäätökset lähtevät kunnasta, korostuu rakennetun ympäristön merkitys kuntapäätöksenteossa entisestään. Viimeistään nyt jokaisen kuntapäättäjän ja kuntavaaliehdokkaan kannattaa kiinnostua rakennetusta ympäristöstä – eli rakennuksista, teistä ja muusta kuntainfrasta – ja sen kunnosta. Rakennettu ympäristö on kunnan suurin varallisuuserä, ja sen rakennusten hyvällä kiinteistönpidolla turvataan kuntalaisten oikeus terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään sisäympäristöön. Lue loppuun

Kivestä rakennetaan hyvinvoivia kuntia – kolme kivenkovaa vaaliviestiä

Työllisyyden edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta, kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen ja turvallisen lähiympäristön rakentaminen ovat esimerkkejä haasteista, joiden parissa kesäkuussa valittavat kuntapäättäjät eri puolilla Suomea joutuvat lähivuosina työskentelemään – ja joihin kaikkiin kotimaisista kiviaineksista valmistetut rakennusmateriaalit tarjoavat monipuolisia ratkaisuja.

Lue loppuun

Mitä jos alettaisiin oikeasti mitata rakennusten energiatehokkuutta materiaali- ja teknologianeutraalisti?

Rakennusten energiatehokkuutta sääntelevän E-lukulaskennan perustukset horjuvat, kun sähkö on kääntymässä pahiksesta hyvikseksi. Myös massiivipuurakentamisen saamat helpotukset muuttuvat entistäkin aiheettomimmiksi, kun ympäristönäkökohtia arvioidaan jatkossa vähähiilisyyden sääntelyn kautta. Samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen kanssa tulee poistaa energiatehokkuuden ohjauksesta tarpeettomat rangaistus- ja armahduskertoimet.

Lue loppuun

Rajat kiinni koronalta

Alkuvuoden ryöpsähdyksen jälkeen koronatilanne on rauhoittunut niin rakennustyömailla kuin muussakin yhteiskunnassa. Jotta virus ei pääse yllättämään uudelleen, meidän on kaikin keinoin estettävä sen leviäminen työmaille. Yksi olennainen kysymys on edelleen auki: miten pysäyttää virus rajaliikenteessä.

Pahin tilanne työmailla näyttäisi olevan takana. Epidemian huippu ajoittui helmi-maaliskuun vaihteeseen. Helsinki GSE:n ammattiryhmäkohtaiset tartuntatilastot vuoden alkukuukausilta osoittivat, että rakennusalan työntekijöiden tartunnat nousivat silloin listan kärkipäähän. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilastot vahvistavat, että tartuntojen määrä lähti kuitenkin maaliskuussa rakennustyömailla hienoiseen laskuun. Tämän jälkeen ei työmailla ole ilmennyt suuria tartuntaryppäitä.

Lue loppuun

Uudista, päivitä ja paranna – korjaamalla 2020-luvulle

009 Mika Hokkanen-2 (1)”Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki” – kuuluu tunnettu sanonta. Monissa tapauksissa neuvoa onkin syytä noudattaa. Kuitenkin kun puhutaan rakennetusta ympäristöstä, voi tällä ”vanhalla hyvällä neuvolla” pyyhkiä ennemmin pöytiä.

Miksi sitten tämä viisaus ei päde korjausrakentamisessa? Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat korjausrakentamisen valtteja. Jos tarvittavia toimia lykkää liiaksi, voi olla jo auttamatta liian myöhäistä. Rakennetun ympäristön korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Korjaamme siis liian vähän, liian hitaasti ja usein myös liian myöhään. Pahimmillaan huonokuntoinen rakennus voi ajautua käyttökieltoon, jolloin ainoa vaihtoehto on purkaminen. Väylien kunto vaikuttaa puolestaan merkittävästi liikenteen päästöihin ja liikenneturvallisuuteen. Ilman hyväkuntoista vesijohtoverkostoa turvallinen ja maailman puhtain juomavesi on puolestaan muisto vain. Lue loppuun

Maankäyttö- ja rakennuslain vastuusääntelyn vaikutukset tulee arvioida

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen kommentoi Rakennuslehdessä (19.3). maankäyttö- ja rakennuslain vastuusuhteiden sääntelyä, jota on valmisteltu hallitusohjelmakirjauksen pohjalta. Mikkonen toteaa haastattelussa, että ”viiden vuoden vastuumallia mietittiin yhdessä alan kanssa.”

On totta, että alaa on kuultu ja pykäläluonnokset ovat menneet alun perin esitetyistä osin parempaan suuntaan. Esityksessä on kuitenkin edelleen merkittäviä epäkohtia, eikä Rakennusteollisuus RT esimerkiksi kannata pakottavaa viiden vuoden vastuuaikaa, jota ollaan tuomassa lakiin.

Lue loppuun

Rakennustyömaiden koronakestävyys koetuksella

Julkisessa keskustelussa on viime aikoina pidetty rakennustyömaita koronalinkoina, joille tulisi väläytellä valomerkkiä jopa ennemmin kuin ravintoloille. Syntipukeiksi on leimattu milloin piittaamattomat työnantajat, milloin muualta tulleet vierastyöläiset tai muuten vain välinpitämättömät raksaäijät. Mutta onko todellisuudessa näin ja mitä tilanteelle tulisi tehdä?

Alkuvuonna pääkaupunkiseudulla ilmenneet tartuntaryppäät ovat selkeä osoitus siitä, että epidemiaan varautumisessa on viruksen mentäviä aukkoja. Entistä herkemmin leviävä virus on päässyt yllättämään myös sellaisilla työmailla, joilla suojaustoimet ovat olleet laajalti käytössä ja jotka ovat olleet käynnissä jo useita kuukausia ilman tartuntoja.

Lue loppuun