Vahva viesti

Tapio_JaaskelainenViranomaiset, järjestöt ja yritykset ovat yhdessä kehittäneet rakennusalalle uutta yleisperehdytyksen mallia, ePerehdytystä, joka tulee syyskuussa käyttöön. Rakennustyömaat ovat edelleen yksi vaarallisimmista työpaikoista, ja perehdytyksellä voidaan merkittävästi vaikuttaa työturvallisuuteen ja koko rakennusalan imagoon.

Työmaan yleisperehdytyksen taso on tähän asti ollut yhtä hyvä kuin perehdytyksen antajakin. Tänäkin päivänä toimii monia tosi hyviä perehdyttäjiä ja kouluttajia. Toisaalta on nähty heikoin eväin annettuja yleisperehdytyksiä, joilla ei ole paljon tekemistä oppimisen ja turvallisen työskentelyn kanssa. Perehdytysmateriaalin sisältökin on voinut olla enemmän teollisuudesta kuin rakentamisesta lähtöisin.

Lue loppuun

Rapistunut tieverkko karkottaa yritykset muualle

Paavo Syrjö, INFRA ryKoko rakennusteollisuus hyötyisi tieverkon pitkän tähtäimen suunnitelmasta.

Suomen päätieverkko on kohtuullisessa kunnossa, mutta mitä alempiasteisille tielle ajetaan, sen heikommaksi tilanne muuttuu. Ongelmia on toki valtateilläkin. Tämä tuottaa harmia yrityksille.

Esimerkiksi Valtatie 8 on kärsinyt pitkään hankaluuksista. Ne johtuvat muun muassa tasoliittymistä ja 60 kilometrin nopeusrajoituksista, jotka ovat erityisesti raskaalle liikenteelle haastavia. Lisäksi tasoliittymistä lähteminen aiheuttaa vaaratilanteita ja ruuhkia sekä heikentää polttoainetaloutta. Lue loppuun

Luottamus syntyy kokemuksista

Tuula RåmanLuottamus laatuun syntyy kokemuksista, toistuvista näytöistä laadukkaasta työstä. Se ei synny julistuksista eikä juhlapuheista. Vasta arjen työ luo katteen laatulupauksille. Nyt käynnissä oleva Rakentamisen Laatuteko -kilpailu etsii hyviä esimerkkejä laatua parantavista teoista. Pienelläkin teolla voi joskus olla suuri vaikutus, mutta tietyissä asioissa tunnistetaan tavallista enemmän potentiaalia rakentamisen laadun parantamiseen.

Rakentamisen Laatu RALA ry kysyy säännöllisesti sidosryhmiltään, miten tyytyväisiä RALAn nykyiset ja potentiaaliset sidosryhmät ovat RALAn toimintaan. Samaisen mainekyselyn yhtenä kysymyksenä kysyimme: Mitkä ovat mielestänne parhaat keinot nostaa suomalaisen rakentamisen laatua? Lue loppuun

Miten esimies saa koko henkilöstön tekemään turvallisuustyötä?

Juha-SuvantoTyöturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Kukapa meistä ei olisi kuullut tätä lausahdusta, josta kaikki ovat varmasti samaa mieltäkin. Kuitenkin silloin kun asiat eivät suju suunnitellusti ja jotain ikävää sattuu, seuraukset osuvat kipeimmin yleensä työntekijöihin, mutta vastuut kaatuvat poikkeuksetta esimiesten harteille. Johdon ja esimiesten kannattaa siis ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla yhteistä tekemistä ja sitoutumista edistetään.

Miten työturvallisuudesta sitten tehdään aidosti kaikkien yhteinen asia? Lue loppuun

Miksi kouluissa on homeongelmia?

Mikko Kurtti, Rakennusliike M. Kurtti OyMediassa esitetään yksinkertaisena totuutena syy kosteus- ja homevauriolle: rakentajan huolimattomuus ja taitamattomuus. On älyllistä epärehellisyyttä kohdistaa varsin laaja syy-seurausketju yhteen osapuoleen, toki rakentajatkaan eivät ole virheettömiä. Urani aikana (RI 1977) olen ollut mukana rakentamassa ja saneeraamassa useita julkishallinnon kiinteistöjä ja tässä muutamia huomioita.

Normien mukaan rakennukset suunnitellaan tasalämpöisiin olosuhteisiin, sisäilma n 21 astetta ja ilmanvaihto päällä kaiken aikaa.  Ongelmista iso osa poistuisi, jos käyttäjät huolehtisivat edes näistä kahdesta perusasiasta. Lue loppuun

Paikallinen sopiminen on jo arkipäivää

Riikka JänttiViime aikoina työmarkkinoilla on puhuttu paljon paikallisesta sopimisesta ja vaadittu kovaan ääneen sen  lisäämistä. Monelle se on ollut kuitenkin peikko ja nähty lähinnä työnantajan keinona polkea työntekijöiden oikeuksia  ja romuttaa työehtosopimusten yleissitovuus.

Mutta mitä paikallinen sopiminen oikeastaan tarkoittaa? Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksessa todetaan, että eri työehtosopimusmääräyksissä tarkoitettu paikallinen sopiminen toteutetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työntekijän ja työnantajan tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Lue loppuun

Miksi juuri kuntien kiinteistöt homehtuvat?

Jani Kemppainen”Jos haluaa tietää mitkä ovat kaupungin kiinteistöjä, niin riittää, kun kiipeää vesitorniin ja katsoo mitkä katot ovat ruosteessa.” Vaikka sanonta on kärjistetty, se ei ole ihan tuulesta temmattu.

Sisäilmaongelmat ovat valitettavan tuttuja niin päiväkodeissa, kouluissa kuin kunnantaloissakin. Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden mukaan ongelmia on erityisesti vanhoissa rakennuksissa ja kuntien kiinteistöissä. Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita esiintyy 12–18 prosentissa koulujen ja päiväkotien kerrosalasta. Lue loppuun

Pyhän lehmän pyhä parkkipaikka

Anu KärkkäinenAutottomat asukkaat eivät voi valita, haluavatko maksaa asuntojen hinnoissa tai vuokrissa myös autojen alla olevista neliöistä eikä rakennuttaja saa päättää, paljonko autopaikkoja tehdään. Autopaikkojen määrä on korkeemman kädessä eli kuntapäättäjien nuijan alla.

Valveutuneet kuntavaaliehdokkaat, mukaan lukien valtiovarainministeri Orpo, toivat ennen vaaleja esiin näkemyksensä siitä, että autopaikkojen määrää tulee vähentää, koska niiden rakentamisen tiedetään nostavan uusien asuntojen hintaa. Asia onkin aidosti vastavalittujen kunnanvaltuutettujen käsissä. Lue loppuun

Nuoret kouluja suunnittelemaan

Heikki Lonka, ISS ProkoMitähän jos nuoret itse saisivat suunnitella koulun? Minkälainen siitä tulisi? Kysymys sinänsä on typerä. Eivät kouluja suunnittele oppilaat eivätkä edes opettajat vaan suunnittelun ammattilaiset. He tekevät kouluja samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty tai viisaissa ohjeissa ja opaskirjoissa neuvottu. Ohjeita taas ovat tehneet ihmiset, jotka eivät ole päivääkään olleet töissä koulussa ja joiden omasta kouluajasta on jo kymmeniä vuosia.

Mutta kuitenkin. Kuvitellaan, että niin kävisi. Lue loppuun

Rakentajat vastatkoot virheistä – omista ja kaikkien muiden!

 

Merja VuoripuroTilaan ompelijalta mekon, johon toimitan itse kankaan, mitat ja kaavat, joiden mukaan toivon sen tehtävän. Kun mekko on valmis, se on vähän liian kireä ja saumat risahtavat kiskoessani sen päälleni. Pesussa mekko värjäytyy riemunkirjavaksi ja kutistuu käyttökelvottomaksi. Tämän jälkeen haukun luonnollisesti ompelijan, joka on tehnyt sutta ja sekundaa.

Viime aikojen keskustelu homekouluista ja rakentamisen kosteusvaurioista on paikoin läikkynyt yli äyräiden. Rakentajia ryöpytetään välillä aiheestakin, mutta usein jää näkemättä kokonaiskuva ja se, kuinka asioita voitaisiin ratkaista. Lue loppuun