Tarjolla on kärkipaikka – mitä tekee Suomi?

Aleksi RandellRakennusalan digitalisaatio merkitsee uutta liiketoimintaa, kustannussäästöjä ja tuottavuuden kasvua. Se ei ole pikkujuttua alalla, jonka vuosittainen liikevaihto Suomessa on noin 34 miljardia euroa.

Suomen lisäksi rakentamisen kustannustehokkuutta ja rakennetun ympäristön älykkyyttä edistävä digitalisaatio ja alustaratkaisut ovat kysyttyjä kaikkialla, missä kaupungistuminen etenee. Innovaatioista myös maksetaan. Tarjolla on paikka edelläkävijänä, sillä Suomi on paalutettu osaamisella, jonka päälle voidaan rakentaa kansainvälisestikin merkittävä rakennusalan digitalisoitumisen menestystarina. Ilman ministeriöiden tukea tuo tarina jää kuitenkin kertomatta. Lue loppuun

Anna äänesi rakennetulle ympäristölle

Aleksi RandellSuomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan alan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita. Rakennusteollisuus RT:n ja koko Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteisenä päämääränä on lisätä alan yritysten mahdollisuuksia ja töitä erinäköisille osaajille sekä samalla rakentaa kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa meille kaikille. Olemme määrittäneet selkeät tavoitteet (rakennusteollisuus.fi/vaalit) ja myös tehneet pitkäjänteisesti töitä tavoitteiden edistämiseksi ennen vaaleja. Lue loppuun

Mielipahavalitukset kaavoituksessa – tuomariresurssien väärinkäyttöä vai demokratian hinta?

Anu KärkkäinenDemokratia edellyttää oikeutta osallistua. Tuttu juttu, joka pätee myös kaavoituksessa. Kaavavalitukset ovat kuitenkin huono tapa osallistua ja osallistaa. Tuskin on kansalaisten etu tuhlata tuomioistuinten resursseja vailla läpimenomahdollisuutta olevien valitusten käsittelyyn.

Aitoa osallistamista olisi kuntalaisten tehokkaampi mukaanotto jo kaavan suunnitteluvaiheessa. Samalla tulisi saada entistä paremmin huomioiduksi myös hanketta kannattavien ääni.

Kaavoitus- ja valitusprosessien järkeistämisellä on kiire. Yhteisen edun vuoksi on päästävä eroon kaavavalituksista, joiden perimmäisenä tarkoituksena on hankkeen jarruttaminen tai oman edun tavoittelu vastoin jopa tuhansien muiden kuntalaisten etua. Lue loppuun

Rakennusala jatkuvan oppimisen kärjessä – jos niin haluamme

Lauri Pakkanen 2Muuttuva työelämä ja monimutkaistuvat työtehtävät, työalan vaihdot ja työelämän monimuotoisuus edellyttävät vahvan ja laaja-alaisen peruskoulutuksen lisäksi koko elämän ja työuran jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Näin toteaa opetus- ja kulttuuriministeriö vuoden 2018 julkaisussaan ”Työn murros ja elinikäinen oppiminen”. Helpommin sanottuna tekstissä tarkoitetaan sitä, että jos et ylläpidä osaamistasi, ei sinulle kohta enää ole käyttöä. Lue loppuun

Autoilijat palaavat 1960-luvulle – rahareikiä teissä ja koko liikenneverkossa

Paavo SyrjöKuluva vuosi tulee olemaan valitettavasti ennätysvuosi. Koskaan aiemmin 50 vuoden aikana Suomessa ei ole saatu päällystettyä yhtä vähän teitä kuin kuluvana vuonna.
Ennätysvuosi tulee näkymään kaikille tiellä liikkujille. Sen lisäksi se kertoo karusti, ettei toimivan liikenneverkon merkitystä täysin ymmärretä. Päätöksenteossa unohtuu, ettei kärryillä pysyminen riitä kilpailussa pärjäämiseen, myös eteenpäin vievän välylän on oltava kunnossa.

Kuluneen hallituskauden alussa saimme perusväylänpitoon tuntuvan lisärahoituksen, jolla onnistuimme pysäyttämään korjausvelan kasvun. Rahoitus romahti kuitenkin täksi vuodeksi 370 miljoonalla eurolla. Nyt uhkana on, että saavutettu parannus hukataan ja entistäkin reikäisemmät tiet tekevät paluun. Lue loppuun

Rakentajat tekivät bottakset, mutta vain harva huomasi

Merja Vuoripuro”To whom it may concern, fuck you”, Valtteri Bottas lähetti terveisiä epäilijöilleen, kun ylitti maaliviivan. Samalla tavoin olisivat asuntorakentajat voineet kuitata, kun EPSI Rating julkisti riippumattoman laatuindeksinsä tulokset.

Vastoin monien odotuksia, rakentajat paransivat suoritustaan huimasti ja nousivat eri toimialojen välisessä vertailussa yhtä maagiseen johtoon kuin Bottas Melbournessa.

Siinä missä Bottaksen voittoa seurasi mediamylläkkä, asuntorakentajat saivat olla rauhassa. Vai näkikö joku seuraavanlaisia otsikoita: Lue loppuun

Haamurajat on tehty rikottaviksi: työllisyysaste nostettava uusiin ennätyksiin

Aleksi RandellHaluammeko kaupungistumisen hyödyttävän koko Suomen hyvinvointia vai vaikeuttavan suomalaisten arkea ja toimeentuloa? Ratkaisevaa on työllisyyden, liikenneyhteyksien ja asuntotarjonnan kolmiyhteys.

Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta puhutaan paljon. Välillä tuntuu unohtuvan, että pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää pohjoismaista työllisyysastetta. Siinä jäämme jälkeen verrokkimaista, kuten Ruotsista, vaikka tällä vaalikaudella on nähty komea nousu hallituksen asettamaan kunnianhimoiseen 72 prosentin tavoitteeseen. Tämän saavuttamisessa vilkkaalla rakentamisella on ollut merkittävä rooli. Lue loppuun

Suomi peittoaa rikkaammat länsinaapurinsa nuorten asumistilanteessa 5–0

Merja VuoripuroKaikkein paljastavin hetki pohjoismaisten nuorten asumistilanteen vertailussa koettiin siinä vaiheessa, kun kyselytutkimusta vasta suunniteltiin. Istuimme pohjoismaalaisten kollegoiden kanssa viime syyskuussa århusilaisen hotellin kokoushuoneessa, kun Sveriges Byggindustrierin edustaja esitteli kyselylomaketta, jolla oli tarkoitus selvittää Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa nuorten aikuisten näkemyksiä asumistilanteestaan.

Lomakkeessa oli kysymys ”Miten hankit asunnon, kun muutit ensimmäistä kertaa pois vanhempien luota?”. Vastausvaihtoehtoina oli muun muassa ”yhteyksieni avulla”, ”ilmoittautumalla vuokra-asuntojonoon” ja ”ostin oman asunnon omaisten tuella”. Sellaista vaihtoehtoa ei ollut lainkaan, että nuori olisi saanut asunnon suoraan vuokra-asuntomarkkinoilta, ilmoittamalla kiinnostuksensa vuokranantajalle.

Lue loppuun

Onko tyytyväisyys kehityksen jarru?

OIli NikulaRakenusteollisuuden hallitus laati vuonna 2016 strategian vuosille 2017-2022. Painopistealueiksi määritettiin kasvu, kehitys ja työelämä.

Kasvun osa-alueella RT pyrkii parantamaan alan kasvun ja kannattavuuden edellytyksiä muun muassa lainsäädäntöön, viranomaisprosesseihin ja rahoitukseen vaikuttamalla, rakentamisen markkinan seurannalla ja toteutusmalleja kehittämällä.

Kehityksen keskeiseksi tavoitteeksi valikoituivat rakentamisen tuottavuuden ja laadun parantaminen sekä elinkaarikustannusten ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Lue loppuun

Pidetään(kö) maa asuttuna, asuntojen koko ja hinta sekä ilmastonmuutos – näissä aineksia vaalivuoden kaupunkikeskusteluun

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Vuodesta 2019 tulee vilkas ja kiinnostava kaupungistumiseen, kaupunkikehitykseen ja kaupunkielämään liittyvissä kysymyksissä. Jo pelkästään kevään eduskuntavaalit nostavat intensiteettiä, mutta myös sote-uudistus ja sen vaikutukset kaupunkeihin palaavat keväällä otsikoihin. Lisäksi isona kysymyksenä moniin kaupunkiaiheisiin liittyy ilmastonmuutos, johon on alettu vähitellen suhtautua asian vaatimalla vakavuudella. Nostan esiin seuraavaksi muutamia keskeisiä teemoja kuten aluekehitys, asumisen hinta ja muodot, liikenne ja liikkuminen sekä monipaikkaisuus. Lue loppuun