Huh hellettä!

Juuri päättyneen kesäkuun aikana oli 25 hellepäivää ja lämmintä piisaa vuorokauden ympäri heinäkuussakin. Mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta globaalisti yhdeksän on ollut 2000-luvulla. Top5-lista sijoittuu kokonaan 2010-luvulle. Yksittäisen kesän helteitä tai talven lumia ei pystytä varmuudella ennustamaan, mutta trendi on selvä: ilmasto on jo lämmennyt ja siihen tulee sopeutua samalla, kun lisälämpenemistä tulee hillitä.
Suomessa rakennuslupaan liittyvän laskennan säätiedot kuvaavat vuosihaarukan 1980–2010 tyypillistä säätä. Ero nykytilanteeseen on merkittävä, kuten alla oleva graafi kertoo.

Lue loppuun

Nykyisen rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmän jatkuvuus on koko Euroopan rakennusteollisuuden etu

Topi Paananen ja Thomas Sippel kirjoittivat Rakennuslehden Näkökulma-palstalla rakennustuotteiden CE-merkintään johtavan ETA-menettelyn tehostamisen olevan suomalaisen rakennusteollisuuden etu. Tähän voi yhtyä koko eurooppalaisen rakennusteollisuuden nimissä.

Rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmä luotiin aikoinaan, perustuen silloiseen rakennustuotedirektiiviin, motiivina poistaa päällekkäiset kansalliset menettelyt tuotteiden ominaisuuksien osoittamisessa ja tästä seurannut protektionismi. Kaikkien siihen jo alusta asti sisältyneiden ongelmien jälkeenkin voidaan todeta, että CE-merkintäjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa avattaessa koko Euroopan talousalueen laajuiset, yhtenäiset markkinat rakennustuotteille.

Lue loppuun

Lakiluonnos enteilee lisää monimutkaista sääntelyä kaavoitukseen ja rakentamiseen

Kymmeniätuhansia uusia asuntoja on rakennettava vuosittain kymmeneen suurimpaan kasvukeskukseen vastaamaan muuttajien tarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla oli yli miljoona neliötä tyhjää toimitilaa odottamassa käyttöä jo ennen koronaa. Satoja uusia tuulivoimaloita tulee rannikolle ja tuntureille mahdollistamaan hiilineutraalia energiamurrosta.

Miten kiihtyvällä vauhdilla muuttuvat tarpeet, jo kertaalleen rakennetut kaupungit ja kestävä kasvu sopivat yhteen kaavoitusta ja luvitusta koskevan lainsäädännön kanssa?

Lue loppuun

Betoni kuivuu – ketä kiinnostaa?

Pari vuotta sitten Lahdessa aloiteltiin uuden monitoimitalon rakentamista. Aikana, jolloin Rakokiven Maalarinpolun ja Moreeniraitin kulmassa ei ollut vielä kuoppaakaan kaivettuna, starttasi myös Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke kulkemaan varsinaisen rakennustyön rinnalla. Yksi kehityshankkeen osa-alueista oli viestintä: mahdollisimman avoin, monipuolinen, osapuolet yhdistävä ja ennen kaikkea selkosanainen suurelle yleisölle, tulevat käyttäjät huomioiden aina koululaisia myöten.

Kyllä, rakentamisesta voi puhua kiinnostavasti ja ilman insinöörislangia, etenkin kun asialle laitetaan kolme viestijää, joista yhdelläkään ei ole insinööritaustaa. Kaltaistani humanistia kannattaa käyttää koekaniinina, jos alan ulkopuolisille halutaan kertoa vaikkapa… betonin kuivumisesta!

Lue loppuun

Ohjaako vähähiilisyyden tavoite rakentamista viisaasti?

Rakentamismääräyksiin on tulossa kokonaan uutena toiminnallisena vaatimuksena vähähiilisyys ja sen ohjauskeinoksi niin sanottu hiilikatto. Hiilikatolla tarkoitetaan laskennallista enimmäishiilipäästöä (kg- CO2e/m2,a), jota rakennus ei saa elinkaarensa aikana ylittää.

Konseptitasolla vaatimus rakennuksen vähähiilisyydestä kuulostaa yksinkertaisen toimivalta tavoitteelta, mutta on silti paikallaan pohtia, ohjaako se rakentamista viisaasti.

Lue loppuun

Kaikki kunnat hyötyvät oman tuvan laittajista

Omakotiasuminen houkuttelee työssä käyviä ja usein perheellisiä asukkaita, mikä tarkoittaa kunnille verotuloja ja lisää kuntalaisia kasvamaan. On myös viisi muuta hyvää syytä, miksi kunnan kannattaa varmistaa, että sen alueelle on hyvät edellytykset pystyttää oma talo.

Takana oleva poikkeuksellinen koronavuosi on korostanut kodin ja asumisen merkitystä. Etätyö on lisännyt vaatimuksia kodin työtiloille, ja oma piha on noussut arvoonsa. Asuntokauppa on vilkastunut, ja se näkyy osakeasuntojen ja omakotitalojen hinnan nousuna. Myös asuntorakentaminen on vilkasta ja uusien omakotitalojenkin aloitusmäärät kasvussa.

Asumistoiveet ovat erilaisia ja ne muuttuvat elämänkaaren aikana. Tuoreen SYKEn selvityksen mukaan nuoret aikuiset tyypillisesti muuttavat kaupunkeihin opiskelemaan, kun taas työelämään vakiintuvat ja lapsiperheet hakeutuvat väljemmille alueille. Tiiviisti rakennetut alueet houkuttelevat keski-ikäisiä ja sitä vanhempia.

Lue loppuun

Eurokoodien toinen sukupolvi on jo tulossa

Euroopassa valmistellaan uutta eurokoodia. Eurokoodi on rakenteiden suunnittelua koskeva normien kokonaisuus. Myös Suomessa toimitaan aktiivisesti eurokoodien parantamiseksi. Tavoitteena uusimisessa on parantaa suunnittelunormin käytettävyyttä ja vähentää kansallisten valintojen määrää.

Eurokoodien merkitys on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana kuriositeetista suunnittelijan tärkeimmäksi normiksi. Ne muodostavat perustan kaikelle rakenne- ja geosuunnittelulle Suomessa ja Euroopassa. Ne edesauttavat suomalaista suunnitteluvientiä Eurooppaan ja yhdessä rakennustuoteasetuksen kanssa myös rakennustuotteiden vientiä.

Lue loppuun

Rakentajille tärkeät kuntavaalit

026-aleksi-randell-3Moni saattaa ohittaa kuntavaalit välivaaleina ”tärkeämpien” eduskunta- ja presidentinvaalien varjossa. Tosiasiassa kuntavaaleilla on kuitenkin suorin vaikutus meidän kaikkien jokapäiväiseen elämäämme. Moniin haasteisiin peilattaessa kaupunkien rooli on usein jopa valtiota tärkeämpi. Monesti juuri kunnilla on vastuu käytännön toimista, esimerkiksi kunnan elinvoiman osalta. Lue loppuun

Kuntavaalit ovat tylsä tapahtuma ja siksi vuoden merkittävin tilaisuus vaikuttaa

Arki on itsestään selvää. Aamulla ylös. Suihku. Aamupala. Yksi lapsi tarhaan, toinen kouluun. Bussilla töihin. Huomenna sama, mutta terveyskeskuksen kautta. Illalla joku futikseen ja toinen uimaan.

Arki rullaa, ja silti tulevaisuus huolettaa monella tasolla.

Missä kunnossa maailma jää lapsille? Miten talous kehittyy? Mitä töitä tulevaisuudessa mahdetaan tehdä? Entä milloin tämä kirottu pandemia loppuu, ja pärjäämmekö, jos se ei lopukaan? Mitä tästä kaikesta osaisi sanoa lapsille…

Kuulostaako tutulta? Suomalainen arki toimii niin älyttömän hyvin, että se on suorastaan tylsää. Samanaikaisesti mielessä pyörii iso liuta tulevaisuuden juttuja.

Lue loppuun

Sääntelyn osaksi ehdotettu hiilikädenjälki vaatii tarkemman määrittelyn

Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä rakentamisen sääntelyn osaksi. Se tulisi pakolliseksi raportoitavaksi tiedoksi hiilijalanjäljen lisäksi niin sanottuun ilmastoselvitykseen. Hiilikädenjäljeksi tulkittaisiin sellaiset ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta.  

Gaia Consulting oy:n Rakennusteollisuus RT:lle tekemässä selvityksessä tarkasteltiin hiilikädenjäljen arvioinnin ja sääntelyyn sisällyttämisen etuja ja toisaalta siihen liittyviä ongelmia. Selvitys osoittaa, että hiilikädenjäljelle ei ole yhtä vakiintunutta määrittelyä tai laskentatapaa kuten hiilijalanjäljelle. Koska hiilikädenjäljen laskenta on vielä vakiintumatonta ja sen tulokset riippuvat suuresti käytetystä laskentamenetelmästä ja tehdyistä oletuksista, sen ottaminen osaksi sääntelyä vaatisi lisäselvitystä ja tarkennusta.

Lue loppuun