Kelvolliset uusiomateriaalit saatava kiertämään – luonnonvaroihin kohdistuvat verot väärä keino

Pekka VuorinenUusiomateriaalien hyötykäytön lisääminen rakentamisessa vaatisi nyt kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi asennemuutosta ja julkisen sektorin asettautumista kiertotalouden edelläkävijäksi. Paljon esillä ollut primääristen luonnonvarojen verotus sen sijaan ei uusiomateriaalien hyötykäyttöä edistäisi.

Pääministeri Sipilän hallitusohjelma on kirjannut yhdeksi kärkihankkeekseen materiaalitehokkuuden ja laajemmin kiertotalouden edistämisen. Kiristyvän jätelainsäädännön myötä kaatopaikkojen portit ovat sulkeutumassa hyödyntämiskelpoisilta jätemateriaaleilta ja kaatopaikkamaksut ovat jo ohjanneet jätteitä hyötykäyttöön.

Lue loppuun

Rakentamisen korkeasuhdanne jatkuu

Sami PakarinenRakentaminen kasvaa tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin nopeammin kuin kokonaistuotanto. Ennakkotietojen perusteella rakentamisen kasvu on kuluvana vuonna ollut sekä arvonlisäyksellä että rakennusinvestoinneilla mitattuna keskimäärin vajaat 6 prosenttia. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastumaan päin.

Rakentamisen lähiajan kehityksen kannalta mielenkiintoisin seurattava sektori on uudistalonrakentaminen. Korjaus- ja infrarakentamisella on tietysti suuri merkitys alan kehitykselle, mutta nämä sektorit ovat huomattavasti vähemmän alttiita suurille suhdannevaihteluille toisin kuin uudistalonrakentaminen. Lue loppuun

Infrarakentamisen nopeutettu työnjohtajakoulutus on ollut valtava menestys

Lauri PakkanenRakennusteollisuus RT ideoi yhdessä infra-alan yritysten kanssa uudentyyppisen muuntokoulutusmallin. Erilaisia muunto-, täydennys-, lisä- ja uudelleenkoulutusmalleja on toki ollut aikaisemminkin. Periaatteessa nämä kaikki tähtäävät samaan, osaamisen lisäämiseen ja sitä kautta työllistymiseen tai pääsyyn parempiin työtehtäviin. Melkein kaikilla rakennusalaa kouluttavilla ammattikorkeakouluilla on tähän oma mallinsa, jota usein kutsutaan monimuotokoulutukseksi. Tämä on korkeakouluslangia, jolla tarkoitetaan useimmiten sitä, että opiskelijat ovat töissä päivät ja opiskelevat illat sekä viikonloput.

Mutta mikä sitten on uutta? Mitä nyt tehtiin toisin? Mikä oli se tekijä, joka juuri tällä kertaa johti onnistumiseen? Vastaus on yksinkertainen: Lue loppuun

Mitä merkitystä sillä on, kuka työpaikkasi omistaa?

Juha MetsäläKimurantti kysymys heti alkuun. Omistajuutta kun on yhtä monenlaista kuin on omistajiakin. On enkelisijoittajia, pääomasijoittajia, osakkeenomistajia, perheyrityksen omistajia tai oman yrityksen perustajia.

Omistaminen nähdään nykyaikana usein vanhanaikaisena ja paikalleen jämähtäneenä mallina kehittää toimintaa.

Uskallan olla eri mieltä, olen aina ollut! Pitkäjänteinen omistaminen on vahva signaali talouden jatkuvuudesta ja uskosta tulevaisuuteen.

Lue loppuun

Massiivipuurakenteiden energiamääräysten helpotukset tarkoittavat toteutuessaan paluuta 1960-luvulle

Jani KemppainenSamaan aikaan kun ympäristöministeriö edistää puurakentamista ympäristöperusteisiin vedoten, se on uusissa energiamääräyksissään antamassa massiivipuisille rakenteille merkittäviä helpotuksia. Rakennusteollisuus RT:n teettämien laskelmien mukaan massiivipuisen asuinkerrostalon vuotuinen energiankulutus ja hiilijalanjälki kaksinkertaistuisivat verrattuna määräysten mukaisiin muihin kerrostaloihin.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevan rakennusten energiatehokkuusasetuksen mukaiset talot ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Ne ovat erittäin energiatehokkaita ja niiden hyvin vähäinen energian tarve katetaan uusiutuvista lähteistä. Sääntöön on kuitenkin tulossa yksi poikkeus: massiivipuiset rakennukset. Lue loppuun

Saman pöydän äärestä yhteistä tavoitetta kohti

Jukka PekkanenRakentamisen laatuteko 2017 -kilpailussa voisi olla kahdeksan voittajaa. Kisan koko osallistujakaarti sekä etenkin finaaliin yltäneiden joukko ilahduttaa asenteellaan, ammattiylpeydellään ja tietenkin osaamisellaan. Jos rakentaminen tässä maassa olisi vain heidän käsissään, keskustelulle rakennusvirheistä ei olisi syytä eikä tarvetta.

Laatuteko-kilpailun voittajan valitsee tänä vuonna kansanedustaja Eero Heinäluoma, joka toimii eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunta on viime vuosina kiinnittänyt voimakkaasti huomiota muun muassa rakentamisen kosteus- ja homeongelmiin sekä peräänkuuluttanut rakentamiselta parempaa laatua. Lue loppuun

Rakentamismääräykset muuttuvat asetuksiksi, mutta minkälaisiksi?

Jani KemppainenEnsi vuoden alussa rakentamismääräykset korvautuvat uusilla asetuksilla. Kymmenestä asetuksesta vasta yhden sisältö on vahvistunut. Kaikki muut ovat vielä auki. Siirtymäaikaa voi pahimmillaan olla ainoastaan yksi päivä. Miten tässä näin on päässyt käymään?

Vuoden 2012 lopulla perustuslain muuttamisen yhteydessä ympäristöministeriölle annettiin viisi vuotta aikaa uusia kokonaisuudessaan rakentamismääräykset, koska määräystä ja ohjetta ei enää saa olla samassa viranomaisen dokumentissa. Tiekarttatyöskentelyllä ministeriössä pyrittiin hahmottamaan, miten asiassa edetään, jotta kiirettä ei tule ja asetukset saadaan hyvissä ajoin valmiiksi. RT ilmaisi huolensa aikataulusta ensimmäisen kerran kolmisen vuotta sitten, kun mitään ei oikein vielä näkynyt. Ministeriön virkamiesten mukaan hätää ei pitänyt olla. Lue loppuun

VTT:n rakennuksiin soveltamalla logiikalla autoista vähäpäästöisimpiä olisivat 70-luvun koslat

Jussi_MattilaVTT julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa betonikerrostalon hiilijalanjäljen kerrottiin olevan puukerrostalon vastaavaa suurempi. Vaikka tutkimuksen tekijä on arvostettu VTT, tutkimus ei kestä kriittistä tarkastelua.

Ongelma on täysin nurinkurinen tarkastelutapa. Yksinkertainen esimerkki: jos sama tutkimus olisi tehty autoille, tuloksena olisi saatettu kertoa, että 1970-luvun auton päästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin nykyaikaisen.

Lue loppuun

Tanskasta mallia Suomen kaupungistumiseen – mistä apu syrjäseutujen ikääntyville ihmisille ja taloille?

Sami PakarinenVaikka Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevinakin vuosina, olemme monessa vertailuissa perässä muita Pohjoismaita. Keskustelin maiden välisistä eroista pari vuotta sitten pohjoismaisten kollegoiden kanssa vuosittain pidettävässä ekonomistitapaamisessa. Oli kiinnostavaa kuulla, miten esimerkiksi Tanskassa julkinen keskustelu kaupungistumisen ympärillä oli kehittynyt. Vaikka Tanska on selvästi Suomea pinta-alaltaan pienempi maa, on sielläkin väestö keskittynyt hyvin vahvasti vain kahden suuren kaupungin, Kööpenhaminan ja Århusin seuduille. Lue loppuun

Riittääkö alalle osaajia myös tulevaisuudessa?

Jukka PekkanenRakennusalalla on nyt tarjolla töitä hyvin, ja alan mainekin on viime vuosina modernisoitunut. Rakentaminen tarjoaa monipuolisia tehtäviä, kuten ympäristöhaasteiden ratkaisemista, vaativia suunnittelutehtäviä sekä monipuolisten projektien johtamista. Onko tämä viesti kuitenkaan kulkeutunut riittävästi nuorille, jotka miettivät opiskeluvalintaansa? Lue loppuun